Suomessa asuvat myanmarilaiset eivät innostu parhaillaan Myanmarissa eli entisessä Burmassa meneillään olevista vaaleista. Myanmarin sotilastaustainen johto on perustellut vaaleja halulla vakauttaa maan oloja. Perustelu saa Helsingissä tuomion.
”Vaalit ovat feikkivaalit, sillä meillä oli jo laillisesti valittu hallitus ja johtajat ennen vuoden 2021 sotilasvallankaappausta.”
Näin sanoo Helsingissä hiljattain järjestetylle demokratiamarssille osallistunut 33-vuotias Aung Chan Pyae.
Myanmarin armeija kaappasi vallan helmikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2021 ja mitätöi samalla vuoden 2020 vaalit, jotka voitti oppositio.
Maailmalle levisi videoita, joissa ihmiset kokoontuivat iltaisin lyömään yhteen kattilankansia kaduille ja parvekkeille. Mielenosoituksiin liittyi myös Aung Chan Pyae.
Minua pahoinpideltiin, ja luulin että kuolen.
Maan etnistä enemmistöä, burmalaisia (burman), edustava Aung Chan Pyae kertoo joutuneensa pidätetyksi Mandalayssa, keskisessä Myanmarissa huhtikuussa 2021. Hänet passitettiin vankilaan puoleksi vuodeksi.
”Ensimmäisen viikon ajan minua pidettiin yksin eristetyssä sellissä. Kuulusteluja varten minut vietiin toiseen huoneeseen ja silmäni sidottiin. Minua pahoinpideltiin, ja luulin että kuolen”.
Vankila-aikana hän tutustui myös pitkälti kaupunkilaisnuorten perustamiin kansanpuolustusjoukkoihin (People’s Defence Force), jotka liittyivät etnisten armeijoiden rinnalla taistelemaan junttaa vastaan.
Nyt lähes viisi vuotta jatkuneen vastarinnan aikana kapinallisjoukot ovat saaneet vallattua alueita ja perustettua paikallishallintoja eri puolille Myanmaria, mutta viime vuoden lopulla armeija kuitenkin vahvisti asemiaan, arvioi muun muassa BBC.
Aung Chan Pyae pakeni vankilasta vapauduttuaan ensin Thaimaahan ja hakeutui sieltä Suomeen kaksi vuotta sitten. Nyt hän opiskelee lähihoitajaksi Järvenpäässä. Paluu kotimaahan on haaveissa, mutta juuri nyt se ei tunnu realistiselta.
”Osoitamme mieltä demokratian ja Aung San Suu Kyin vapauttamisen puolesta. Mutta emme ajattele vain häntä, vaan kaikkia poliittisia vankeja. Paras ystäväni sai äskettäin 20 vuoden vankeustuomion”, Aung Chan Pyae sanoo.
Samankaltaisin sanoin vaaleja kuvaa Suomessa asuvien myanmarilaisen tuoreen yhdistyksen puheenjohtaja Tin Maung Soe, 46.
”Kaikki tietävät mistä vaaleissa on kyse. Aung San Suu Kyi on aivan turhaan vankilassa. Haluamme, että kaikki poliittiset vangit vapautetaan”, hän sanoo.
Aung San Suu Kyi on Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991 saanut poliitikko ja demokratia-aktivisti, joka ehti olla Myanmarin valtionkansleri ja ulkoministeri vuosina 2016–2021. Häntä pidetään tällä hetkellä tiettävästi jonkinlaisessa kotiarestissa, mutta hänen voinnistaan ei ole tarkkaa tietoa.
Meneillään olevat vaalit ovat kolmivaiheiset. Oppositiota seuraava Democratic Voice of Burma -media arvioi , että ensimmäistä vaalipäivää (28.12.) leimasivat puutteelliset järjestelyt, painostus ja joidenkin vaalipaikkojen läheisyydessä myös väkivalta. Aito oppositio oli suljettu pois vaaleista. Aung San Suu Kyin NLD-puolue on hajotettu.
Äänestysaktiivisuutta kuvataan vaisuksi eikä äänestystä ole pystytty lainkaan järjestämään huomattavassa osassa maata sisällissodan takia.
Armeijaan sidoksissa oleva USDP-puolue on saanut maan vaaliviranomaisten mukaan tähän mennessä eniten ääniä, kuten odotettua. Äänestys jatkuu parhaillaan sisällissodan keskellä. Viimeinen äänestyspäivä on 25. tammikuuta.
Suomessa on tuhansia muun muassa kiintiöpakolaisina ja opiskelijoina maahan tulleita myanmarilaisia. Suhtautuminen Nobel-palkittuun Aung San Suu Kyihin herättää yhä ristiriitoja.
Demokratiajohtajana 1980-luvun lopulla maailmanmaineeseen noussut Aung San Suu Kyi joutui ankaran kansainvälisen arvostelun kohteeksi kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin maailmalla seurattiin syrjityn islaminuskoisen rohingya-vähemmistön kohtaloa. Jopa miljoona rohingyaa pakeni Myanmarista armeijan väkivaltaisuuksia naapurimaihin, enimmäkseen Bangladeshiin.
Armeija perusteli iskujaan Arakanin rohingyojen pelastusarmeijaa (ARSA) vastaan islamilaisten ääriryhmien uhalla. ARSA:n sissit olivat iskeneet kymmeniin turvallisuusjoukkojen asemiin Rakhinen maakunnassa. YK totesi Myanmarin armeijan syyllistyneen vastaiskuissa kylien polttoon, joukkomurhiin ja raiskauksiin. Aung San Suu Kyin katsottiin myötäilleen armeijan toimia.
Tapahtumia koskevaa oikeusjuttua on tällä viikolla viimein alettu käsitellä YK:n kansainvälisessä tuomioistuimessa Haagissa.
Myös Suomessa asuu rohingya-taustaisia ihmisiä. Yksi heistä on uuden yhdistyksen johtaja, 12 vuotta Suomessa asunut Tin Maung Soe. Hänen isänsä oli rohingya.
Aung San Suu Kyita on helppo arvostella, mutta minä uskon, että hän joutui toimimaan kuin häntä olisi osoitettu aseella selkään.
Jotkut Suomessa asuvat rohingyat eivät halunneet osallistua mielenosoitukseen, jossa vaadittiin Aung San Suu Kyin vapauttamista.
Tin Maung Soe myöntää, että osa boikotoi mielenilmausta, mutta hän ei itse halua syyttää Aung San Suu Kyita menneestä. Jälkikäteen asia voi nähdä myös siinä valossa, että valtionkansleri joutui tasapainottelemaan armeijan ja siviilivallan välissä tilanteessa, jossa armeijalla oli yhä kiintiöity asema parlamentissa.
”Aung San Suu Kyita on helppo arvostella, mutta minä uskon, että hän joutui toimimaan kuin häntä olisi osoitettu aseella selkään. Hän on yhä opposition keulakuva”, Tin Maung Soe kuvailee.
Yhdistyksen johtajana Tin Maung Soe sanoo tärkeimmäksi tehtäväkseen Suomessa olevien myanmarilaisten auttamisen. Suomeen on tullut viime vuosina etenkin opiskelijoita, heitä on arviolta jopa 800. Suomessa asuu tällä hetkellä tuhansia myanmarilaisia. Varsinaisina kiintiöpakolaisina heitä on maahanmuuttoviraston mukaan tullut vuoden 2003 jälkeen 1 600 ihmistä.
”Sopeutuminen ei aina ole helppoa. Suomen vaikea taloustilanne ja Ukrainan sodan seuraukset heijastuvat myös maahanmuuttajiin. Etenkin suomen kielen oppiminen on tärkeää”, hän sanoo.
Joulukuussa kymmenet Suomessa asuvat myanmarilaiset kokoontuivat Helsinkiin herättääkseen huomiota Myanmarissa jatkuvaan diktatuuriin ja tuomitsemaan armeijan joulukuun lopussa ja tammikuussa järjestämät vaalit.
Senaatintorilta eduskuntatalolle kulkeneella marssilla vedottiin maailman maihin, jotta Myanmarin demokratialiikettä ei unohdettaisi.
Vuoden 2021 vallankaappaus oli valtava pettymys etenkin nuorille, jotka olivat ehtineet tottua kymmenisen vuotta kestäneeseen demokraattisempaan aikaan NLD-puolueen johdolla. Uudistukset alkoivat vyöryllä sen jälkeen, kun Aung San Suu Kyi oli vapautettu pitkästä kotiarestista vuonna 2011. NLD sai paikkoja jo vuonna 2012 järjestetyissä vaaleissa ja nousi valta-asemaan vuonna 2015.
Saimme vapauksia, joista ennen vain haaveiltiin.
”Saimme vapauksia, joista ennen vain haaveiltiin. Pääsimme nettiin ja saimme käyttää sosiaalista mediaa ilman rajoituksia. Pääsimme matkustamaan ilman rajoituksia, ja meillä oli sähköä 24 tuntia vuorokaudessa”, Aung Chan Pyae kertoo.
Myanmarissa alkoi uusi aika viisi vuosikymmentä kestäneen ankaran sotilasvallan jälkeen. Ulkomaille muuttaneita kouluttautuneita ihmisiä palasi takaisin, työ- ja koulutusmahdollisuudet paranivat, maahan virtasi investointeja ja lehdistö vapautui.
Mielenosoitukseen osallistujat toivovat, että avautumisen ja demokratia aika voisi palata mahdollisimman pian. Ilman kansainvälistä tukea ja painostusta se ei onnistu.