Rikkaat maat antoivat Syyrialle ja sen naapurimaille vuonna 2015 vain vähän yli puolet sen tarvitsemasta avustussummasta. Myöskään pakolaiskriisissä ne eivät ole tehneet omaa osuuttaan, kritisoi avustusjärjestö Oxfam tuoreessa raportissaan, jossa lasketaan, mikä olisi kunkin maan oikeudenmukainen osuus Syyrian kriisin hoidossa.
Oxfamin mukaan YK:n ja Punaisen Ristin sekä Punaisen Puolikuun apuvetoomuksissa pyydettiin Syyrian kriisin hoitoon viime vuonna yhteensä noin 8,9:ta miljardia dollaria, eli noin 8,2:ta miljardia euroa. Rikkaat maat kuitenkin antoivat tästä vain 56,5 prosenttia, raportissa kerrotaan.
Avokätisiä olivat muun muassa Iso-Britannia, Saksa ja Alankomaat. Myös Suomi saa raportissa vihreää valoa: se antoi oman osuutensa 136-prosenttisesti, noin 35,8 miljoonaa dollaria. Sen sijaan esimerkiksi Venäjä, joka on lähettänyt sotilaskoneitaan Syyriaan, antoi vain prosentin siitä, mikä olisi Oxfamin laskelman mukaan sen reilu osuus. Yhdysvaltojen reilusta osuudesta puuttuu vajaa neljännes, rikas Saudi-Arabia taas on antanut vain 28 prosenttia osuudestaan.
Reilun osuuden laskeminen perustuu OECD:n kehitysapukomitean DAC:n jäsenmaiden osuuteen maailman bruttokansantulosta sekä niiden panokseen aiempien YK-vetoomusten rahoituksessa. Mukana analyysissa on myös muita rikkaita maita.
Oxfamin mukaan rikkaiden, YK:n pakolaissopimuksessa mukana olevien maiden maiden pitäisi myös ottaa noin kymmenen prosenttia Syyrian naapurimaihin paenneista pakolaisista, noin 460 000. Tähän mennessä paikkoja on luvattu vasta vajaat 129 000 samaan aikaan, kun Syyrian naapurimaissa asuu yli neljä miljoonaa pakolaista, järjestö kritisoi. Esimerkiksi Suomi on saavuttanut pakolaisvelvoitteensa vasta 54-prosenttisesti, moni muu maa vielä huonommin.
Avunantajien on määrä keskustella Syyrian aputoimien rahoittamisesta torstaina. Genevessä on parhaillaan myös käynnissä Syyrian sodan rauhanneuvottelut.
OIKAISU 2.2. Suomen osuus on 35,8 miljoonaa, ei miljardia, dollaria.
Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.