Abeer Al-Qaddour, 10, selaa keskittyneenä värikästä kirjaa. Hän istuu linja-autossa, jonka kylkeen maalatussa kuvassa kyyhkysparvi lehahtaa lentoon avoimen kirjan sivuilta.
Kaikki eivät mahdu pieneen bussiin, joten sen ympärille asetettujen pöytien ääressä istuu kymmeniä lapsia. He piirtävät ja maalaavat yhdessä, monet ensimmäistä kertaa. Hieman kauempana vanhukset selaavat kirjoja maataloudesta, politiikasta ja kirjallisuudesta. Heillekin kirjat ovat ensimmäiset vuosiin.
Ollaan Al-Azraqin pakolaisleirillä Pohjois-Syyriassa. Siellä käy nykyisin kirjastoauto.
”Rakastan tarinoita ja kirjoja tieteestä. Leirillä ei ole kirjastoa, eikä minulla ole rahaa ostaa kirjoja. Siksi olin niin iloinen, kun kirjastoauto tuli luoksemme”, Abeer sanoo ja hymyilee.
Syyrian kulttuuriministeriön kirjasto- ja kulttuuriautohanke käynnistyi tämän vuoden alussa ja on kiertänyt jo 39 aluetta eri puolilla maata. Karavaanin kahdesta linja-autosta toinen on suunnattu lapsille ja toinen aikuisille. Kummassakin on tuhansia kirjoja.
Värikäs ajoneuvo herättää huomiota kaikkialla, missä se kulkee. Vaikka kyse on tavallisesta kirjastoautosta, joita kiertää Suomenkin kylissä ja kouluissa, Syyriassa sen merkitys on suurempi: pakolaisleireillä ja syrjäkylissä se on monille ainoa tapa saada käsiinsä kirjoja ja lukea.
Kirjastoauto on erityisen tärkeä lapsille. Unicefin mukaan yli 7 000 koulua on vaurioitunut tai tuhoutunut Syyriassa. Osa niistä muutettiin sodan aikana pommisuojiksi. Yli 2,4 miljoonaa lasta on kokonaan koulutuksen ulkopuolella, ja lisäksi miljoona on vaarassa keskeyttää koulunkäyntinsä.
”14 vuotta jatkunut sota riisti oikeuden koulutukseen kokonaiselta sukupolvelta. Kirjastoauto tuo kirjat ja lapset taas yhteen, herättää heissä lukemisen halun ja tutustuttaa heidät Syyrian rikkaaseen kulttuuriperintöön”, projektin vetäjä Mohammad Murad sanoo.
Syyrian kirjastoauto poikkeaa suomalaisista kirjastoautoista siinä, että mukana kulkee vapaaehtoisia kirjailijoita ja runoilijoita.
”Järjestämme lapsille yhteisiä lukuhetkiä, kirjoitus- ja piirustustyöpajoja, perinteistä hakawati-tarinankerrontaa sekä kulttuuriaiheisia kilpailuja. Teemme yhteistyötä paikallisten järjestöjen, koulujen ja vapaaehtoisten kanssa tavoittaaksemme mahdollisimman monta paikkaa”, Murad kertoo.
Kirjastoauton ansiosta lapset voivat tutustua maansa historiaan, paikkoihin ja perinteisiin käsityötaitoihin, kuten lasinpuhallukseen ja saippuanvalmistukseen.
”Haluamme tehdä kulttuurista kaikkien oikeuden ja palauttaa tiedon merkityksen ihmisten elämään ja yhteiskunnan rakentamiseen.”
Kirjastoautohanke tekee muutakin kuin edistää lukutaitoa.
Kirjastoauto kiertää alueilla, joilla kirjastopalveluja ei ole pitkien etäisyyksien tai niukkojen resurssien vuoksi.
”Me menemme lasten luo sen sijaan, että odottaisimme heidän löytävän kaukana olevat kirjastot tai kulttuurikeskukset”, hankkeen valvoja Salwa Al-Asaad sanoo.
Kutsuja on tullut kylistä, joissa ei ole nähty kulttuuritapahtumia vuosiin. Vaikeakulkuinen maasto ja rahoituksen epävarmuus hidastavat työtä, mutta yleisön vahva vastaanotto kannustaa jatkamaan. Suunnitelmissa on hankkia lisää kirjastoautoja.
Hanke huomioi myös paikalliset tarpeet. Auto tuo runoiltoja ja musiikkia kaupunkeihin ja kyliin, joissa kulttuuritarjontaa ei ole. Sodan runtelemilla alueilla järjestetään taideterapiaa, jotta lapset voivat käsitellä kokemuksiaan sodasta.
”Kirjastoautohanke tekee muutakin kuin edistää lukutaitoa. Se herättää toivoa ja luovuutta lapsissa ja nuorissa”, Al-Asaad sanoo.