Nälkä puolittunut 38 maassa

Yli kaksi miljardia ihmistä kärsii silti yhä aliravitsemuksesta tai muista puutostiloista, muistuttaa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.

38 maailman maata on onnistunut puolittamaan nälkäisten määrän tai nälkäisten osuuden väestöstään, raportoi YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.

Raportin mukaan 18 maata on puolittanut nälkäisten absoluuttisen määrän, 20 nälkäisten prosenttiosuuden viimeisten 20 vuoden aikana.

Absoluuttisen määrän puolittajiin kuuluvat esimerkiksi Armenia, Azerbaidžan, Kuuba, Ghana, Kirgisia, Nicaragua, Peru, Thaimaa, Venezuela ja Vietnam.

Nälkäisten prosenttiosuuden puolittaminen kuuluu YK:n virallisiin vuosituhattavoitteisiin ja absoluuttisen puolittamisen tavoite puolestaan asetettiin vuonna 1996 maailman ruokakonferenssissa.

FAO:n maailman ruokaturvan tilaa käsittelevän raportin mukaan maailmassa on silti yhä noin 870 miljoonaa ihmistä, jotka eivät saa tarpeeksi ruokaa. Yhteensä noin kaksi miljardia ihmistä kärsii hivenaineiden puutteesta. Alle 5-vuotiaista yli neljännes on pienikasvuisia nälän vuoksi.

Suurin osa nälkäisistä elää kehitysmaissa. Niiden väestöstä noin 15 prosenttia on aliravittuja. Raportin mukaan usein ruokaturvan heikkoudessa on kyse siitä, ettei perheillä ole riittävästi resursseja tai palveluita, joita tarvittaisiin ruuan tuottamiseksi tai sen ostamiseksi.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Maailman Kuvalehden tilauslomake

  • 6.3.2025

    Ihmisoikeuksia ja demokratiaa on pidetty Suomessa muuttumattomina, sanoo professori Kaari Mattila – ”Meidän pitää ymmärtää, mitä puolustamme”  

    Ihmisoikeusliiton entinen pääsihteeri Kaari Mattila on valittu Itä-Suomen yliopiston työelämäprofessoriksi, jonka tonttiin kuuluvat ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio. Hän on huolissaan etenkin suurvaltojen heikkenevästä demokratiakehityksestä ja toivoo Euroopan mailta jälkiviisauden sijaan syvällisempää ymmärrystä.

    Artikkelikuva

  • 5.3.2025

    Oasiksen paluu oli kuivuustragediaa tärkeämpi uutinen – Vähiten mediahuomiota maailman kriiseistä saivat 2024 Angolan, Keski-Afrikan ja Madagaskarin kriisit

    Barbie-elokuva sai viime vuonna yli 20 kertaa enemmän medianäkyvyyttä kuin kolme vähiten mediassa esiintynyttä humanitaarista kriisiä, selviää Care Internationalin tekemästä raportista. Selvitys perää muun muassa satsauksia laatujournalismiin, paikallisten ihmisten kuulemista sekä sen varmistamista, että journalistit saavat kriiseistä riittävästi tietoa.

    Artikkelikuva

  • 4.3.2025

    Hyvän Tekijät -podcastin kolmannessa jaksossa keskustellaan sodan säännöistä: ”Keskeinen rikkomus on se, että hyökkäyksiä kohdistetaan siviileihin”

    Hyvän Tekijät -podcastin jaksossa pitkän uran Suomen Punaisessa Ristissä tehnyt Kristiina Kumpula avaa sodan sääntöjä. Vaikka sodan säännöt tunnetaan ja tunnistetaan paremmin kuin aiemmin, niitä ei aina noudateta.

    Artikkelikuva