Tutkimus: Lihantuotannon päästöt pahimmat kehitysmaissa

Etiopian, Somalian ja Sudanin kuivilla alueilla karja voi tuottaa jopa sata kertaa enemmän päästöjä proteiinikiloa kohti kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Suurin osa maailma tuotantoeläinten päästöistä tulee kehitysmaista, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Syynä on muun muassa heikkolaatuinen rehu.

Kolmen tutkimuskeskuksen viime viikolla julkaisemassa raportissa vertaillaan siipikarjan, sikojen ja märehtijöiden ruokavalion vaikutusta lihantuotannon tehokkuuteen ja suoriin kasvihuonekaasupäästöihin.

Maailman naudanlihasta valtaosa tuotetaan Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Silti tutkimuksen mukaan naudan ja muiden märehtijöiden tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä 75 prosenttia ja siipikarjan ja sikojen päästöistä 56 prosenttia tulee kehitysmaista. Tutkimuksessa tarkasteltiin vain suoria päästöjä, ei esimerkiksi kuljetusten vaikutuksia.

Etiopian, Somalian ja Sudanin kuivilla alueilla karja voi tuottaa jopa sata kertaa enemmän päästöjä proteiinikiloa kohti kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lehmä myös saattaa tarvita kymmenen kertaa enemmän rehua kuin muualla, tutkimuksessa kerrotaan.

Syynä on muun muassa huono ravinto. Tutkimuksen mukaan suurin osa tuotantoeläinten rehuun tarvittavasta viljasta kulutetaan Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Kiinassa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa eläimet taas syövät enimmäkseen ruohoa sekä ihmiselle kelpaamattomia kasveja, joita jää yli sadonkorjuusta.

Päästöjen määrä riippuu myös eläimestä: kuten on tiedetty, naudanlihan ja maidon tuotanto aiheuttaa huomattavasti enemmän päästöjä kuin siat ja siipikarja.

Tutkijoiden mukaan parempi niittyjen hoito ja rehun laadun parantaminen voisivat vähentää päästöjä. He kuitenkin muistuttavat, ettei lihantuotannon kestävyyttä voi mitata vain yhdellä mittarilla.

”Vaikka tietty tuotantotapa voi mittauksissa näyttää kaikkein tehottomimmalta, se voi silti olla ympäristön kannalta kestävin sekä oikeudenmukaisin tapa käyttää tiettyä maa-aluetta”, sanoo kansainvälisen karjantutkimusinstituutin ILRI:n tutkija Philip Thornton.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!