Artikkelikuva
Suurin osa Burundin väestöstä saa elantonsa maataloudesta. Ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan jo esiintyviä sään ääri-ilmiöitä.

Burundi on maailman köyhin maa, mutta miksi? – Nopea väestönkasvu, sään ääri-ilmiöt ja maantieteelinen sijainti jarruttavat maan vaurastumista

Burundin talous on kasvanut kohtalaisella vauhdilla 2000-luvun alusta, mutta samalla väkimäärä on kaksinkertaistunut. Burundilla on potentiaalia vaurastua mineraalivarantojensa avulla, mutta kaivosteollisuuden tuotot ovat valuneet pääosin ulkomaille.

Suomessa varaudutaan siihen, että sähkönjakeluun saattaa talvella tulla ajoittaisia häiriöitä. Jos sähköt ovat edes muutaman tunnin poikki, se on meillä iso uutinen.

Burundissa taas yksi viime aikojen tärkeistä uutisista oli Ruzibazin vesivoimalaitoksen avaaminen syyskuussa 2022. Kiinalaisvoimin rakennettu 15 megawatin voimala tuli tarpeeseen, sillä Maailmanpankin mukaan vain noin 12 prosenttia Burundin väestöstä on sähkönjakelun piirissä.

Sähköttömyys on yksi konkreettinen esimerkki siitä, millaista on elää maailman köyhimmässä valtiossa.

Burundin historia on karua luettavaa. Vuonna 1962 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen maassa on koettu useampi vallankaappaus, kaksi kansanmurhaa, yli kymmenen vuotta kestänyt sisällissota ja muuta poliittista väkivaltaa.

2000-luvulla olot ovat olleet rauhallisemmat. Ongelmia Burundilla silti riittää. Joka neljäs lapsi on alipainoinen, aikuisväestöstä lähes joka kolmas on lukutaidoton ja yli 70 prosenttia ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella.

Yksi taustatekijä Burundin köyhyydessä on nopea väestönkasvu, jonka jalkoihin talouskasvu jää.

Vaikka kansantalouden kakku on kasvanut 2000-luvun alusta kohtalaisella vauhdilla, samalla aikavälillä Burundin väkimäärä on kaksinkertaistunut. Viime vuosina myös talouskasvu on hidastunut. Lopputuloksena henkeä kohden laskettu BKT on nyt selvästi alemmalla tasolla kuin 2010-luvun puolivälissä.

Burundin hallitus määräsi seitsemän kaivosyhtiön kaivokset suljettaviksi, kunnes sopimukset neuvoteltaisiin uusiksi.

Burundin tärkeimmät vientituotteet ovat kulta, kahvi ja tee. Kullasta maa saa lähes puolet vientituloistaan, mutta ylivoimaisesti suurin osa väestöstä saa elantonsa maataloudesta. Maatalous puolestaan on erittäin altis sään ääri-ilmiöille, joita ilmastonmuutoksen pelätään entisestään pahentavan. Burundia ovat vuosien varrella koetelleet sekä pahat kuivuudet että tuhoisat tulvat.

Burundilla on myös maantieteelliset haasteensa. Se on pieni sisämaavaltio syvällä Afrikan ytimessä, ja liikenneinfrastruktuuri on puutteellista, joten ulkomaankaupan käyminen on vaivalloista ja kallista. Afrikan kehityspankin mukaan Burundin ja naapurimaa Ruandan vienti- ja tuontikustannukset ovat nelinkertaiset Keniaan ja Tansaniaan verrattuna.

Burundilla on merkittävät mineraalivarannot, joissa olisi potentiaalia vaurastumiselle. Kaivosteollisuuden tuotot ovat kuitenkin valuneet enimmäkseen ulkomaille. Vuonna 2021 Burundin hallitus määräsi seitsemän kaivosyhtiön kaivokset suljettaviksi, kunnes sopimukset neuvoteltaisiin uusiksi. Nähtäväksi jää, missä määrin burundilaiset hyötyvät maaperänsä rikkauksista.

Maailman köyhin maa*

*Henkeä kohden laskettu ja ostovoimakorjattu BKT, dollareissa, Lähde: Kansainvälinen valuuttarahasto IMF

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!