Suurin osa espanjalaisista pitää Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpia suurempana turvallisuusuhkana kuin Venäjän Vladimir Putinia. Näin kertovat Espanjan kahden suurimman päivälehden, El Mundon ja El Paísin, pääsiäisenä julkaisemat kyselytutkimukset. Venäjän sotatoimet ovat kaukana Espanjasta, mutta mielipiteet heijastelevat maan poliittista linjaa.
“Ei sodalle”, totesi Espanjan pääministeri Pedro Sánchez televisioidussa puheessaan jo maaliskuun lopussa ja viittasi Yhdysvaltojen ja Israelin sotatoimiin Lähi-Idässä.
Espanja kieltäytyi antamasta tukikohtiaan sotilaiskoneille, jotka osallistuvat Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäykseen Irania vastaan.
Kuvaavaa on, että kolmanneksi suurimmaksi turvallisuusuhaksi espanjalaiset nimesivät kyselytutkimuksessa Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun.
Toisin kuin suuri osa EU-maiden johtajista, Sánchez on ottanut poikkeuksellisen suorasanaisen ja kovan linjan Trumpiin. Barcelonan kaduilla pääministerin se kerää pääosin kiitosta.
“En pidä pääministeripuolueen politiikasta, mutta sodan suhteen pääministeri on oikeassa“, sanoo vauraalla Sant Gervasin alueella koulusta lastaan hakenut Marta Floch.
Samaa mieltä on parikymppinen Silvia Aparicio.
“Mielestäni pääministeri tekee oikein, kun hän ei suostu osallistumaan Yhdysvaltojen sotiin.“
“Olen täysin linjassa pääministerin kanssa“, sanoo lehtimyyjä Jordi Gallifa.
Espanjalaisten mielipiteiden taustalla vaikuttavat yli kahdenkymmenen vuoden takaiset kokemukset Irakin sodasta, jossa Espanja tuki Yhdysvaltojen sotatoimia.
He muistavat edelleen Madridin paikallisjuniin tehdyt terrori-iskut, joista monet syyttävät osallisuutta Irakin sotaan.
Kriittisyydellä Yhdysvaltoja kohtaan on Espanjassa pitkät perinteet. Yhdysvallat teki yhteistyötä Francisco Francon oikeistodiktatuurin kanssa, joka hallitsi Espanjaa lähes 40 vuotta. Yhdysvallat neuvotteli Francon kanssa kahden sotilastukikohdan saamiseksi maahan, ja samalla latistuivat espanjalaisten toiveet demokratiasta.
Viime vuonna sotilasdiktaattorin kuolemasta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Francon perintö vaikuttaa maassa kuitenkin edelleen.
Käytössä ovat järeät toimet sodan vastustamiseksi. Hallitus on sulkenut Espanjan ilmatilan koneilta, jotka osallistuvat jollain tapaa Iranin tai Israelin pommittamiseen. Jo aiemmin Sánchez totesi Israelin tekevän Gazassa kansanmurhaa.
Espanjalla on varaa suorapuheisuuteen, sillä se ei ole yhtä riippuvainen Yhdysvaltojen viennistä ja öljystä kuin monet muut EU-maat.
Sánchezista on tullut sekä kansainvälisesti tunnettu Trumpin vastustaja että progressiivisen politiikan puolestapuhuja. Hänen hallituksensa on muun muassa nostanut minimipalkkaa ja päättänyt yli puolen miljoonan paperittoman siirtolaisen laillistamisesta. Työttömien määrä on alhaisempi kuin lähes 20 vuoteen.
Ensi vuonna Espanjassa järjestetään vaalit, joissa pääministeri on jo ilmoittanut asettuvansa ehdolle kolmannelle kaudelle. Pääministerin henkilökohtainen kannatus on kuitenkin vain kolmenkymmenen prosentin luokkaa, mikä on toisaalta tavallista Espanjan sirpaleisella puoluekentällä.
Espanjalla on varaa suorapuheisuuteen, sillä se ei ole yhtä riippuvainen Yhdysvaltojen viennistä ja öljystä kuin monet muut EU-maat.
Äänestystulosta heijastelevat perinteisesti myös paikallisvaalit. Maaliskuussa Aragonin itsehallintoalueella järjestetyissä vaaleissa oikeistolainen Partido Popular voitti ja äärioikeistolainen Vox kasvatti kannatustaan selvästi eniten. Pääministeripuolue sosialistit sen sijaan hävisivät.
Toukokuussa puolueiden suosiota testataan jälleen, kun Andalusiassa järjestetään aluevaalit.
Pääsiäisenä Espanjan suurimmissa päivälehdissä julkaistujen mielipidemittausten mukaan sosialistien kannatus on nousussa. Voxin kannatus taas on gallupien mukaan pysähtynyt. Johtoasemaa pitää edelleen Partido Popular, joka on yhdessä äärioikeiston kanssa syyttänyt Sánchezin hallitusta Yhdysvaltain-suhteiden vaarantamisesta.
Sánchez luottaa kuitenkin siihen, että yhä useampi näkee Trumpin Yhdysvallat varoittavana esimerkkinä.
Asuntokriisi nakertaa pääministerin kannatusta
Pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistolainen vähemmistöhallitus on Espanjassa pysynyt vallassa kahdeksan vuotta, vaikka sitä ovat ravistelleet Katalonian itsenäistymispyrkimykset, pandemia ja viimeisimpänä pääministeripuolueeseen kohdistuneet korruptioskandaalit. Trumpin vastustaminen on myös keino kääntää huomio muualle hallitukselle epämieluisista asioista.
Etenkin pula kohtuuhintaisista asunnoista ja tavallisten kansalaisten huoli jokapäiväisistä elinkustannuksista selviytymisestä verottavat hallituksen suosiota.
Asuntokriisi voi tutkijoiden mukaan uhata pahimmillaan yhteiskuntarauhaa. Väliinputoajia ovat etenkin ne pienituloiset, joilla ei ole vanhempien apua tai perittyä asuntoa.
Asuntokriisin juurisyy on Euroopan pienimpiin kuuluva julkinen asuntokanta ja olematon sääntely. Suurissa kaupungeissa asuntojen hinnat ja vuokrat ovat nousseet nopeasti, eikä palkkataso pysy kehityksen mukana. Pulaa pitkäaikaisista asunnoista pahentaa loma- ja lyhytvuokraus.
Sánchez on ajanut vuokrasääntelyä, joka mahdollistaa vuokrakatot kireillä asuntomarkkinoilla, rajoittanut vuokrankorotuksia ja pidentänyt vuokrasopimuksia. Hän haluaisi myös rajoittaa ulkomaalaisten sijoittajien pääsyä asuntomarkkinoille. Samalla hallitus pyrkii rakentamaan lisää tuettuja ja kohtuuhintaisia asuntoja.
Laiva kääntyy kuitenkin hitaasti maassa, jossa käytännössä mikään puolue ei ole onnistunut tai halunnut puuttua spekulointiin asuntojen hinnoilla.