Barcelonassa Gracian kaupunginosassa sijaitsevaa toimistotilaa koristavat Palestiinan liput. Oven vieressä olevissa lentolehtisissä kehotetaan boikotoimaan israelilaisia tuotteita ja liittymään protesteihin.

Niitä Barcelonassa ja koko Espanjassa järjestetään lähes joka viikko.

Tila kuuluu Barcelonan Palestiina-yhdistykselle, jonka palestiinalainen Salah Jamal, 73, perusti saapuessaan Barcelonaan hädin tuskin parikymppisenä. Vaikka Jamal on asunut Espanjassa yli neljä vuosikymmentä, hän sanoo yhä elävänsä kahdessa todellisuudessa.

”Olen Barcelonassa, mutta sydämeni on Palestiinassa. Siellä asuu edelleen myös sukuani, kuten kaikilla täällä olevilla palestiinalaisilla.”

Viimeisen kahden vuoden aikana, Hamasin terrori-iskun ja sitä seuranneen Israelin hyökkäyksen jälkeen, Jamal ja palestiinalaisyhteisön jäsenet ovat oppineet pelkäämään puhelimen soimista.

”Kun puhelin soi, se tietää usein huonoja uutisia. Yksi ystävistäni on päättänyt, ettei hän enää vastaa puhelimeen. Hän haluaa ottaa vastaan kaikki kuolinuutiset yhdellä kertaa.”

Jamalin mukaan Espanjassa on joitakin tuhansia palestiinalaisia. Suurimmat palestiinalaisyhteisöt Euroopassa ovat Britanniassa ja Saksassa.

”Meillä on täällä yhteisö, joka ei ole suuri mutta hyvin yhtenäinen. Lähes jokaisella on perhettä Gazassa tai Länsirannalla. Kun katsomme uutisia, näemme oman sukumme.”

Jamal tuli Barcelonaan 1970-luvulla opiskelemaan lääketiedettä. Hänet tunnetaan myös opettajana ja kirjailijana.

Hänen Palestiinaa koskevat teoksensa ovat saaneet uutta lukijakuntaa nyt, kun Gazan sota ja Palestiinan kysymys ovat nousseet Espanjassa vahvemmin esiin kuin vuosikymmeniin.

Viime vuonna Espanja tunnusti Palestiinan valtion. Päätös tehtiin yhdessä Irlannin ja Norjan kanssa. Pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallitus kuvaili sitä ”historialliseksi päätökseksi oikeudenmukaisuuden vuoksi” ja askeleeksi kohti rauhaa.

”Tunnustaminen oli ennen kaikkea symbolinen ele, vaikkakin tärkeä sellainen”, Jamal sanoo.

Espanjassa pääministeripuolue sosialistit johtavat vähemmistöhallitusta yhdessä vasemmistokoalitio Sumarin kanssa. Jamalin mielestä hallituksen linjan tiukkuus Israelia kohtaan on pitkälti näiden pienempien puolueiden ansiota.

”Ilman niiden painostusta linja olisi tuskin ollut yhtä tiukka. Sánchez tietää, että hallitus pysyy koossa vain, jos hallituskumppanit saavat äänensä kuuluviin.”

Moni Euroopan maa on suoraan riippuvainen Israelista. Siksi useimmat hallitukset vaikenevat.

Espanja on viime kuukausina erottunut muusta Euroopasta. Maa on muun muassa perunut kaikki asekaupat Israelin kanssa ja kieltänyt Israelin aseita kuljettavia aluksia käyttämästä satamiaan ja ilmatilaansa.

Syyskuussa Israelin pääministeri Benjamin Netanyahun lentokone joutui jopa muuttamaan reittiään välttääkseen Espanjan ilmatilan.

Lisäksi hallitus on ilmoittanut, että maahan ei päästetä henkilöitä, joiden epäillään osallistuneen Gazan kansanmurhaan. Näin pääministeri Israelin toimia kutsuu.  

”[Pääministeri] Sánchez sanoi ääneen sen, mitä muut eivät uskalla sanoa. Hän puhuu moraalin, eikä pelon kautta”, Jamal sanoo.

Jamal kuitenkin muistuttaa, että todelliseen muutokseen tarvitaan paljon enemmän.

”Israelia tukee maailman eliitti, jolle edut ovat tärkeämpiä kuin ihmisoikeudet. Moni Euroopan maa on suoraan riippuvainen Israelista, sen tiedusteluteknologiasta, kyberturvasta, asejärjestelmistä. Siksi useimmat hallitukset vaikenevat.”

Myös Espanjassa oikeistopuolueet ovat arvostelleet pääministeri Pedro Sánchezin linjaa. Muun muassa Madridin oikeistolainen aluejohtaja Isabel Díaz Ayuso on kieltänyt Palestiinan tilanteen esillä pitämisen kouluissa ja pyrkinyt rajoittamaan mielenosoituksia.  

Espanjassa Palestiinan tukeminen on kuitenkin poikkeuksellisen laajaa. Viimeisimmän, heinäkuussa julkaistun El Cano -instituutin tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia espanjalaisista kannattaa Palestiinan itsenäisyyttä ja pitää Israelin toimia kansanmurhana.

Barcelonassa mielenosoituksia järjestetään lähes joka viikko. Silloin kadut täyttyvät palestiinan lipuista ja julisteista, joissa lukee ’No al genocidio’– ei kansanmurhalle.

”Täällä Palestiinan puolustaminen ei ole poliittinen riski”, Jamal sanoo.

”Espanjalaisilla ei ole huonoa omatuntoa holokaustista, kuten esimerkiksi Saksassa. Lisäksi täällä tunnetaan arabimaailma eri tavalla. Vuosituhansien ajan arabeja on asunut Espanjassa. Suurin osa kylistä ja kaupungeista on nimetty arabien mukaan.”

Jos Israel todella haluaisi lyödä Hamasin, se lopettaisi palestiinalaisten tappamisen.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin läpi puskema rauhansopimus ei ole tuonut Gazaan rauhaa.  

Israel on jatkanut iskuja Gazaan sekä estänyt avustuskuljetusten pääsemistä perille. Kymmeniä palestiinalaisia on kuollut rauhansopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Israelin mukaan Hamas rikkoo rauhansopimusta, koska osa israelilaisista panttivangeista on edelleen kateissa.

”Miten he voisivat löytää raunioista panttivankien ruumiita, kun Israel on pommittanut alueen lähes maan tasalle?” Jamal kysyy.

Jamal kertoo ystävästään, joka on menettänyt 60 sukulaistaan. Hän muistuttaa, että jos Israel todella haluaisi lyödä Hamasin, se lopettaisi palestiinalaisten tappamisen.

”Niin kauan kuin Israel pommittaa Gazaa, osa ihmisistä turvautuu Hamasiin. Heillä ei ole enää mitään menetettävää.”

Oikaisu: 27.10.2025 klo 10:48: Salah Jamal on 73-vuotias, ei 65, kuten jutussa aiemmin virheellisesti kerrottiin. Jamal myös saapui Espanjaan jo 1970-luvulla, ei 1980-luvulla, kuten jutussa kerrottiin.