Vuosi sitten Maailman ruokajärjestö WFP:n sisältä kuului korkean prioriteetin varoitus. Järjestössä oli herännyt huoli, että miljoonien haavoittuvaisessa asemassa olevien ihmisten data ei ollut turvassa.

WFP:n tarkastusviraston raportti vuoti julkisuuteen viime kesänä, ja se nosti esille useita huolenaiheita WFP:n yhteistyössä datateknologiajätti Palantirin kanssa.

Sisäisestä kritiikistä huolimatta YK:n alainen WFP uusi nyt syksyllä mediatietojen mukaan yhteistyösopimuksensa Palantirin kanssa.

Rose Worden ja Tina Mason ovat työskennelleet avustussektorilla vuosia, ja heitä uutinen hirvittää.

Tutkijakaksikko julkaisi kesäkuussa Tech for Bad -aloitteen ja –raportin, johon he kokosivat kaiken saatavilla olevan tiedon yhteistyöstä Palantirin ja WFP:n välillä. Monta kysymystä jäi auki, sillä WFP on ollut varsin nihkeäsanainen yhteistyön luonteesta ja yksityiskohdista.

”Palantirista on ollut paljon kriittistä julkista keskustelua, esimerkiksi sen yhteistyöstä NHS:n kanssa. Tajusimme, että avustussektorilta ei kuulla mitään samanlaista. Ihmettelemme, miksi tästä ei puhuta enempää”, Mason sanoo.

On epäselvää, kuinka tarkkaa dataa WFP:n hyödynsaajista Palantirin tarjoamassa järjestelmässä on.

NHS on Britannian terveydenhuoltojärjestelmä, jonka yhteistyö Palantirin kanssa on herättänyt suurta huolta potilaiden yksityisyydensuojasta sekä kovaäänisiä vaatimuksia yhteistyön katkaisemisesta.

Palantir aloitti pilottiprojektin WFP:n kanssa vuonna 2017, ja vuonna 2019 solmittiin 45 miljoonan dollarin arvoinen pro bono -yhteistyösopimus. Se on siis WFP:lle ilmainen, mutta on epäselvää, mitä Palantirille on luvattu vastapalvelukseksi.

Palantir on keskeisessä roolissa WFP:n avustusoperaatioiden suunnittelussa. Sen järjestelmiä on käytetty kehittämään DOTS-palvelua, jonka avulla WFP suunnittelee ruoka-avustuksien jakoa ja logistiikkaa. Se yhdistää laajoja data-aineistoja koko järjestöstä liittyen muun muassa avustuslähetysten seurantaan, varastotietoihin sekä kuljetuksiin ja logistiikkaan.

On epäselvää, kuinka tarkkaa dataa WFP:n hyödynsaajista Palantirin tarjoamassa järjestelmässä on, mutta tietoa ihmismääristä ja asuinpaikoista tarvitaan esimerkiksi ruoka-apukuljetuksien suunnitteluun. WFP:n avun piirissä oli vuonna 2025 sen omien tietojen mukaan 121 miljoonaa ihmistä.

Koska Palantirin ja WFP:n sopimuksen yksityiskohtia ei ole julkisesti saatavilla, ei voida varmuudella sanoa, miten Palantir sopimuksesta hyötyy. Se on kuitenkin kriittinen kysymys, Worden ja Mason toteavat.

France 24 -median haastattelema Nathaniel Raymond, Yalen yliopiston Humanitarian Research Lab -tutkimuskeskuksen toiminnanjohtaja, selittää, mitä hyötyä WFP:n kaltaisen tekijän datasta on Palantirin kaltaiselle firmalle.

“WFP:llä ja muilla humanitaarisen avun toimijoilla on käytettävissään tietoa maailman kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista ihmisistä, ja se muodostaa ainutlaatuisen datajoukon. Sen avulla voidaan ymmärtää, miten siviiliväestö liikkuu konfliktien aikana, miten ihmiset etsivät ruokaa, vettä ja suojaa sekä millaisia vaikutuksia näillä olosuhteilla on heidän kuolleisuuteensa ja sairastavuuteensa”, hän sanoo.

Tämä on puolustusalan toimijalle tietoa, jonka voi valjastaa aseeksi.

Palantir on viime vuosina kasvanut maailman merkittävimmäksi data-analytiikkayhtiöksi ja yhdeksi maailman arvokkaimmista yrityksistä. Sillä on sopimuksia lukuisten maiden viranomaisten ja yritysten kanssa.

Yhdysvaltojen teknologinen dominanssi on yksi Palantirin päämääristä.

Kesällä Ranskan sisäinen tiedustelupalvelu DGSI ilmoitti luopuvansa Palantirin käytöstä datanhallintaan liittyviin huoliin ja kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Myös Saksan sisäinen turvallisuuspalvelu on tehnyt saman ratkaisun.

Yle on raportoinut, että myös esimerkiksi Suomen Tulli ja Rajavartiolaitos ovat käyttäneet Palantirin teknologiaa vuosien ajan. Yhteistyö jatkuu edelleen.

Yhtiö perustettiin vuonna 2003 osittain CIA:n rahoituksella syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen. Alkuun sen missio oli yhdistää dataa ja tietoja havaitakseen uhkia, eli löytääkseen potentiaalisesti vaarallisia ihmisiä. Se oli työkalu terrorisminvastaisessa kamppailussa.

Yhtiön merkittävimpiin perustajin kuuluu Peter Thiel. Miljardööri Thiel on yksi tunnetuimmista hahmoista Piilaaksossa, ja hän oli yksi merkittävimmistä rahoittajista ja tukijoista Yhdysvaltain varapresidentti JD Vancen kampanjassa. Hän on avoimesti sanonut, että ei pidä demokratiaa ja vapautta yhteensopivina.

Yhdysvaltojen teknologinen dominanssi on yksi Palantirin päämääristä. Tech for Bad -raportissa Mason ja Ward kirjoittavat, että Palantirin toimitusjohtaja Alex Karp on julkisesti todennut, että yhtiötä ohjavat tietyt arvot. Hän on maininnut ohjenuorat: maahanmuuttoskeptisyys, ajatus siitä, että kaikki kulttuurit eivät ole samanarvoisia, halu antaa Yhdysvalloille maailmassa kilpailuetu.

“Teknologiasta tulee ratkaiseva tekijä siinä, kuka hallitsee maailmaa”, Karp sanoi Sourcery with Molly O’Shea -ohjelmassa vuonna 2025.

Palantir tukee myös aktiivisesti Israelin armeijaa, ja toimitusjohtaja Karp kerskailikin hiljattain CNBC:n haastattelussa, että yhtiön työkaluja käytetään kaikissa konflikteissa, joissa länsimaat ovat osallisina. Palantirin järjestelmiä on raportoitu olleen käytössä Gazan sodassa, Iranin sodassa ja Venezuelan presidentin Nicolás Maduron sieppauksessa.

Asiakkaana on myös ICE, eli Yhdysvaltain maahanmuutto- ja tullivirasto, jonka paljon uutisoiduissa ratsioissa on etsitty paperittomia siirtolaisia.

Uudessa israelilaisessa dokumenttielokuvassa Gazan sodasta esitetään myös väitteitä siitä, miten järjestelmällisesti Palantirin kanssa yhteistyötä tekevä Israelin armeija on käyttänyt tekoälyavusteista maalinosoitusta Gazassa, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Worden ja Mason näkevät yhteistyössä useita riskejä. Ensinnäkin Palantir on puolustusalan toimija, ja sen julkilausumat arvot ovat räikeässä ristiriidassa YK:n arvojen kanssa.

WFP:n tarkastusviraston vuodetussa raportissa huomautetaan myös , että WFP:llä ei ole mitään irtautumisstrategiaa Palantir-yhteistyöstä. Se on tässä vaiheessa niin vahvasti sidoksissa yhtiön infrastruktuuriin, että lähteminen tulisi hyvin kalliiksi.

Vuodetusta raportista ja Palantir-yhteistyöstä laajan raportin tehnyt France 24 -media kertoo lähteisiinsä viitaten, että WFP:n sisällä on valtava huoli yhteistyön jatkumisesta. WFP:n johtajalle kirjoitetussa kirjeessä joukko työntekijöitä kirjoittaa, että WFP saattaa toimia “vastoin keskeisiä ihmisoikeuksia koskevia huolellisuusvelvoitteitaan”. Lähteiden mukaan virkaa tekevä pääjohtaja Carl Skau totesi, että yhteistyö on ongelmallista, mutta WFP:n on hyvin hankala enää irrottautua siitä.

Isoja kysymyksiä liittyy myös siihen, minkälainen pääsy Palantirilla on WFP:n dataan.

Nykyinen maailmantilanne on hyvinkin hedelmällinen humanitaaristen järjestöjen riistolle.

France 24 kirjoittaa, että sopimuksen nähneen työntekijän mukaan se sisältää osioita, jotka antavat Palantirille valtuudet kouluttaa järjestelmiään YK:n datalla.

Tutkijakaksikko Worden ja Mason huomauttaa myös, että Palantir sijoittaa työntekijänsä yhteistyökumppaneiden käyttöön. WFP:n tapauksessa muutama Palantirin työntekijä on työskennellyt WFP:n pääkonttorilla Roomassa, ja osa WFP:n työntekijöistä on sittemmin siirtynyt työskentelemään Palantirille.

Britanniassa NHS-kohun keskiössä olivat juuri Palantirin sijoitetut työntekijät, joilla oli suora pääsy brittien henkilökohtaiseen terveysdataan.

“Ja lisäksi Palantirin käytäntö on mennä sisään ja levittäytyä. WFP voi olla sille mainio portti YK:n muihin järjestöihin. Tästä on tärkeä puhua, koska YK:ssa on valtava paine sille, että eri järjestöjen ohjelmistot ja järjestelmät toimisivat keskenään paremmin”, Mason sanoo.

Nykyinen maailmantilanne on hyvinkin hedelmällinen humanitaaristen järjestöjen riistolle. WFP menetti viime vuonna noin kolmanneksen rahoituksestaan, ja rahoituspaine näkyy läpileikkaavasti koko sektorilla.

Samalla kun julkista rahoitusta humanitaariselle sektorille vähennetään, oveen kolkuttavat isot teknologiayritykset setelinippuja heilutellen, Mason toteaa.

”Johtajien on helppo sanoa, että mitä sitten pitäisi tehdä. Joko tämä tai sitten ihmiset kärsivät nälästä. Ja siitähän on vaikea olla eri mieltä”, Mason sanoo.

“Mutta kun yhdysvaltalaiset yritykset kulkevat suuntaan, jota tutkijat kutsuvat teknofasistiseksi, tilanne muuttuu ongelmalliseksi. Näemme demokratian rapautuvan silmiemme edessä. Emme voi enää hyväksyä tällaisia perusteluja vain siksi, että järjestelmä on rahoituksen puutteen ja muiden paineiden vuoksi uhattuna. Meidän on asetettava tälle rajoja ja vastustettava tätä kehitystä”, Worden sanoo.  

Toukokuussa nähtiin mahdollisesti suurin humanitaarisen datan vuoto koskaan, kun WFP:n palestiinalaisille suunnattu ruoka- ja käteisjakeluun tarkoitettu sovellus hakkeroitiin, raportoi The New Humanitarian.

WFP:n mukaan noin 600 000 gazalaisen talouden tiedot kaapattiin iskussa. Se kohdistui järjestelmään, jonne yli kaksi miljoonaa gazalaista oli syöttänyt tietonsa. Siihen kuului nimiä, henkilötunnuksia, puhelinnumeroita ja paikannusdataa.

Koska puhutaan kotitalouksista eikä henkilöistä, on siis mahdollista, että melkein kaikkien gazalaisten tiedot vuotivat, kirjoittaa The New Humanitarian.

WFP on sanonut, että Palantirilla ei ole mitään tekemistä tämän sovelluksen kanssa.

”Se on toki ongelmallista, kun mietitään miten läpinäkymättömiä he ovat olleet kaiken kanssa. Ja ironista, että tästä puhutaan irrallaan siitä, että koko Palantir-yhteistyö on kuin luvallinen tietomurto”, Mason sanoo.

WFP:n ja Palantirin sopimus on uusittu samoihin aikoihin, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin suosima Luke J. Lindberg on valittu WFP:n uudeksi johtajaksi.

WFP:tä johtaa yleensä amerikkalainen. Lindberg on Yhdysvaltain maatalousministeriön (USDA) korkea virkamies, vankka Trumpin tukija ja Amerikka ensin -agendan puolestapuhuja. Ministeriö solmi huhtikuussa 300 miljoonan dollarin arvoisen sopimuksen Palantirin kanssa.

Mason ja Worden toteavat, että avustussektori on pitkälti tottunut siihen, ettei sitä pidetä samanlaisten yhteiskunnallisten velvoitteiden ja odotusten alaisena kuin muita julkisia toimijoita.

He ovat varovaisen positiivisia raporttinsa saamasta huomiosta ja näkevät tärkeänä, että avustussektorin kuplautuminen ja itsesensuuri saadaan purettua.

He ovat myös julkaisseet WFP:n ja Palantirin yhteistyön loppumista vaativan vetoomuksen.

“Tarvitaan uusia keinoja lisätä tietoisuutta ja luoda painetta organisaatioiden sisällä, jotta voidaan edistää agenda, joka puolustaa humanitaarisen sektorin perusarvoja”, Rose Worden sanoo.