Ulkoministeriö julkaisi maanantaina perinteisen kehitysyhteistyön mielipidemittauksensa tulokset. Runsaalle tuhannelle ihmiselle tehdyn kyselyn mukaan 71 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä melko tai erittäin tärkeänä.
Tulos viittaa siihen, että jokin on ehkä muuttumassa suomalaisten ajattelussa, sillä kehitysyhteistyön kannatus kasvoi peräti yhdeksän prosenttiyksikköä edellisvuodesta.
Se ei ehkä kuulosta paljolta, mutta viime vuosina kannatus on peräkkäisinä vuosina heilahdellut yleensä vain muutaman prosenttiyksikön verran. Muutos saattaa olla merkki siitä, että ainakin osa suomalaisista on saamassa tarpeekseen kovien arvojen politiikasta.
Kehitysyhteistyön kannatus ei toki vieläkään ole yhtä korkealla kuin se vielä joitakin vuosia sitten oli. Esimerkiksi vuonna 2017 peräti 85 prosenttia suomalaisista piti kehitysyhteistyötä tärkeänä, ja ulkoministeriön tiedotustilaisuudessa Taloustutkimuksen silloinen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen puhui pehmeiden arvojen megatrendistä. Seuraavana vuonna kannatus nousi vielä lisää.
Muutoksen arveltiin heijastavan koronan synnyttämää epävarmuutta.
Nyt ajatus pehmeiden arvojen megatrendistä tuntuu muinaishistorialta. Arvot ovat pikemminkin kivikovat. Kotimaanpolitiikassa korostuvat leikkaukset, ulkopolitiikkaa sanelee ”arvopohjainen realismi”. Paino sanalla realismi.
Kehitysyhteistyökyselyissä arvojen koveneminen alkoi näkyä ensimmäisen kerran kenties vuonna 2020, ensimmäisenä koronasyksynä. Silloin kannatus laski 78 prosenttiin, alimmilleen koko kyselyhistorian aikana.
Muutoksen arveltiin heijastavan koronan synnyttämää epävarmuutta. Pandemia kuitenkin tuli ja meni, ja kannatus on yhä laskenut.
Poliittisten virtausten lisäksi siihen on todennäköisesti olemassa myös yksi käytännöllinen syy: kehitysyhteistyön mielipidemittausta alettiin vuonna 2021 tehdä pelkkänä verkkokyselynä kasvokkaisten haastatteluiden sijaan. Jo ensimmäisenä koronavuonna tehtiin hybridikysely.
Kun ihmiset siis saivat ilmaista mielipiteensä kasvottomasti, kehitysyhteistyön kannatus laski. Ensin 68 prosenttiin ja sitten vielä alemmas.
Toinen syy laskuun on poliittinen. Esimerkiksi vuoden 2023 kyselyssä näkyi selvästi se, että miehet suhtautuvat kehitysyhteistyöhön huomattavasti naisia kielteisemmin. Tämä voi johtua osaltaan siitä, että miehistä suurempi osa myös on perussuomalaisten kannattajia. Kehitysyhteistyöleikkaukset olivat puolueelle yksi vaaliteema, ja se näkyy myös kannattajien mielipiteissä.
Kannatuksen kasvu on tuskin täyttä sattumaa, vaikka takavuosien huippulukemissa ei vielä ollakaan.
Tämänvuotisessakin kyselyssä useampi vastaaja kertoo muuttaneensa mielipidettään kielteiseen kuin myönteiseen suuntaan. Silti kannatuksen kasvu on tuskin täyttä sattumaa, vaikka takavuosien huippulukemissa ei vielä ollakaan.
Suomen kehitysyhteistyöbudjettia on tällä hallituskaudella leikattu useampaan kertaan. Yhdysvallat lakkautti kehitysapunsa käytännössä kokonaan vuoden alussa. Muutkin rikkaat maat leikkaavat. Samalla maailmanpolitiikasta on tullut kylmää ”diilien” tekemistä. Kotimaassa heilutellaan saksia ja ”kannustetaan” ihmisiä töihin viemällä heiltä perustoimeentulo.
Ehkä siihen aletaan kyllästyä. Joskus muinoin kehitysyhteistyön tarkoituksena oli globaalin solidaarisuuden osoittaminen. Politiikkakin tähtäsi yleensäkin siihen, että kaikilla olisi parempi olla. Kehitysyhteistyön kannatuksen kasvu voi olla pieni viite siitä, että kansalaisilla on kaipuuta pehmeisiin arvoihin varsinkin, kun näyttää siltä, ettei koviin arvoihin nojaava politiikka ole tuottanut haluttuja tuloksia.