Yhdysvaltain kehitysyhteistyösektori on ollut kaaoksessa viimeiset kaksi viikkoa. Presidentti Donald Trump ilmoitti heti virkavalansa vannottuaan, että maa jäädyttää muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kaiken ulkomaanapunsa 90 päiväksi.
Trumpin asetuksen mukaan Yhdysvaltain ”ulkomaanaputeollisuus ja byrokratia” eivät ole linjassa maan intressien kanssa vaan monissa tapauksissa ne ovat jopa ”amerikkalaisten arvojen vastaisia”. Siksi avustusohjelmat aiotaan nyt arvioida.
Yhdysvallat on ylivoimaisesti maailman suurin humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön rahoittaja. Siksi päätös on herättänyt kauhua ympäri maailman.
”Tämähän on historiallisen kamalaa. Sillä tulee olemaan, ja on jo, valtavat vaikutukset”, toteaa Väestöliiton kansainvälisten asioiden johtaja Elina Korhonen.
Lähes aina, kun Yhdysvalloissa vaihtuu hallinto, muuttuu myös apupolitiikka. Siksi Korhonen on päätöksestä enemmän järkyttynyt kuin yllättynyt. Trumpin asetus on nimittäin poikkeuksellisen laaja, ja se on pantu toimeen erittäin nopeasti.
Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviraston USAIDin johtohahmot on lomautettu. Lähes kaikki sen rahoittamat ohjelmat on pysäytetty. Yhdysvaltain rahoitusta saaville ulkomaisille järjestöille on lähetetty kirje, jossa on kielletty jatkamasta työtä. Avustuskuljetuksia on jo jumissa ja klinikoita suljettu.
”Ihmiset itkevät. He eivät tiedä, onko heillä töitä vai ei. He sanovat: ’Meidän on lähetettävä nämä lääkkeet. Onko tosiaan niin, ettemme voi tehdä sitä?’” kertoi erään USAIDin rahoittaman avustusjärjestön työntekijä Devex-uutissivustolle.
Tämä tarkoittaa, että 200 000 oppilasta, joiden pitäisi olla kouluissamme, menettää pääsyn kouluun.
Vaikka jäädytys jäisikin vain 90 päivän mittaiseksi, ja vaikka siihen sisältyykin poikkeuksia, seuraukset tulevat olemaan kauaskantoiset.
Yhdysvallat antoi humanitaarista apua viime vuonna lähes 14 miljardia dollaria, eli yli 40 prosenttia kaikesta YK:n tilastoimasta avusta. Esimerkiksi Euroopan komission osuus oli vain seitsemän prosenttia avusta.
Yhdysvaltain osuus OECD-maiden kehitysyhteistyörahoituksesta oli vuonna 2023 noin 66 miljardia dollaria, eli noin 30 prosenttia. Se on myös monien tärkeiden YK-järjestöjen, kuten Maailman ruokaohjelman ja Unicefin, suurin rahoittaja.
Suomessa jäädytys vaikuttaa ainakin Kirkon Ulkomaanavun (KUA) työhön. Se on saanut Yhdysvaltojen rahoitusta pakolaisten perusasteen ja toisen asteen koulutustyöhön Ugandassa ja Keniassa.
”Tämä tarkoittaa, että 200 000 oppilasta, joiden pitäisi olla kouluissamme, menettää pääsyn kouluun. Olemme joutuneet myös irtisanomaan henkilökuntaa”, kertoo järjestön vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso Maailman Kuvalehdelle.
Koulujen pitäisi alkaa esimerkiksi Ugandassa helmikuun alussa, joten vaikka työ saisi jatkua 90 päivän jälkeen, vahinkoja ehtii tapahtua.
Valkoisen vahvan heteromiehen valtaa kasvatetaan polkemalla naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeuksia.
Pientä toivoa on siitä, että KUA:n työ sisältyisi ulkoministeri Marco Rubion antamaan poikkeuslupaan, joka suojaa humanitaarista apua.
Poikkeussäännön mukaan elintärkeää humanitaarista apua, kuten lääkkeitä, terveyspalveluita, ruokaa, suojaa ja elinkeinotukea, saa edelleen antaa. Viime viikolla julkaistussa muistiossa mainitaan kuitenkin erikseen, että poikkeus ei salli esimerkiksi abortin, perhesuunnittelun tai ”gender- tai DEI-ideologiaohjelmien” rahoittamista.
Elina Korhosen mukaan ongelmana on, ettei tällä hetkellä kukaan oikeastaan tiedä, mitä työtä saadaan jatkaa ja mitä ei. Se on todennäköisesti Trumpin hallinnon tarkoituskin.
”Tämä on ehkä tarkoitettu aiheuttamaan hämmennystä ja kaaosta. Halutaan luoda ilmapiiri, jossa työstä tulee monimutkaista, vaikeaa ja pelottavaa, ja ihmiset sensuroivat itseään. Eikö tämä ole juuri sitä, miten Trump toimii?”
Jäädytyspäätös onkin helppo nähdä osana Trumpin sisäpolitiikkaa: valtionhallinnossa tehdään rankkaa puhdistusta ja henkilökunta korvataan hänen liittolaisillaan.
Samalla varmistetaan, että ulkomaanavussa edistetään samoja arvoja kuin kotimaassakin. Ulkoministeriön viime viikolla julkaistun kysymys-vastaus-muistion mukaan esimerkiksi kondomien ja muun ehkäisyn jakaminen Gazassa, ”gender-kehitysohjelmat” tai perhesuunnittelupalveluiden tarjoaminen Latinalaisessa Amerikassa ”ei tee Amerikasta vahvempaa, turvallisempaa tai vauraampaa”.
”Taustalla on vahva konservatiivikristillinen ajattelumaailma: valkoisen vahvan heteromiehen valtaa kasvatetaan polkemalla naisten, tyttöjen ja vähemmistöjen oikeuksia”, Korhonen toteaa.
Puheet ovat vain koventuneet viime aikoina. Viime viikonloppuna Trump kutsui USAIDin johtoa ”radikaalihulluiksi” ja hallinnon tehokkuudesta vastaavan viraston johtaja Elon Musk leimasi USAIDin ”rikollisjärjestöksi”.
Vaikka Yhdysvaltain kehitysyhteistyörahoituksen osuus maan bruttokansantulosta on vain 0,24 prosenttia, jäädytys on paljastanut, kuinka vahvasti riippuvainen muu maailma on sen avusta.
Tapio Laakson mielestä Yhdysvaltojen päätös antaakin muille maille mahdollisuuden astua esiin ja lisätä vastuutaan avustustyön rahoittamisesta. Näin voisivat tehdä sekä EU että uudet avunantajamaat, kuten Persianlahden maat ja BRICS-maat.
”Paljon on puhuttu keskivaltojen noususta ja moninapaisuudesta. Kiinan kasvavasta vaikutusvallasta Afrikan maissa on oltu huolissaan. Nyt olisi paikka tuoda rahaa pöytään, ottaa isompi maksuosuus ja vastuuta mutta samalla saada myös valtaa.”
Elina Korhonen toivoo samanlaista liikettä kuin Trumpin viimeksi ollessa vallassa. Kun seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestöjen rahoituksia leikattiin ja lopetettiin, Euroopan ja monien muidenkin maanosien maat astuivat kehiin ja paikkasivat rahoitusta omilla toimillaan. Myös Suomi lisäsi rahoitustaan.
Vielä sellaista liikettä ei kuitenkaan ole näköpiirissä.