Suomalaiset järjestöt kritisoivat hallituksen uusia kehitysyhteistyöhön kohdistuvia budjettileikkauksia. Eilen päättyneessä puoliväliriihessä kerrottiin, että hallitus leikkaa kehitysyhteistyöstä vuosittain vielä 50 miljoonaa euroa lisää aiemmin ilmoitettujen leikkausten lisäksi.
Leikkaukset tulevat maailman köyhimpien kannalta erityiseen huonona hetkenä, sanoo Kirkon Ulkomaanapu.
”On surkeaa, että jokaisella neuvottelukierroksella leikataan köyhimmille suunnatusta kansainvälisestä avusta. Samaan aikaan, kun Suomi leikkaa yhä enemmän kehitysyhteistyöstä, maailmassa on enemmän kotinsa jättämään joutuneita ihmisiä kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen”, sanoo järjestön vaikuttamistyön päällikkö Tapio Laakso tiedotteessa.
Avuntarve on tällä hetkellä erityisen suuri muun muassa koronapandemian, ilmastokriisin ja konfliktien vuoksi. Yhdysvallat on ajamassa kehitysyhteistyötään alas, ja myös monissa muissa OECD-maissa on tehty leikkauksia apubudjetteihin.
Emme voi noukkia rusinoita pullasta eli noudattaa sääntöperustaisuutta vain silloin, kun se on Suomen etu.
Uudet leikkaukset eivät hallituksen mukaan osu suomalaisiin kansalaisjärjestöihin, mutta esimerkiksi Suomen Lähetysseura on huolissaan siitä, että leikkaukset voivat kohdistua maakohtaiseen kehitysyhteistyöhön tai YK-järjestöihin.
Leikkausten myötä hallituksen onkin vaikeaa toteuttaa itselleen määrittelemiään tehtäviä, toteaa kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu tiedotteessa.
Hallituksen viime vuonna julkaisemien ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä kauppa- ja kehityspoliittisen selonteon mukaan kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän tukeminen on Suomelle erityisen tärkeää.
”Emme voi noukkia rusinoita pullasta eli noudattaa sääntöperustaisuutta vain silloin, kun se on Suomen etu. Tällainen poukkoilu ja kansainvälisten sääntöjen noudattamisen kiertäminen nakertavat myös Suomen uskottavuutta kansainvälisenä kumppanina”, kritisoi Fingon vaikuttamistyön asiantuntija Anna Hyvärinen tiedotteessa.
Nyt ilmoitetut leikkaukset ovat hallituskauden aikana jo kolmas kerta, kun kehitysyhteistyöstä leikataan.
Uudet leikkaukset ovat hallituksen mukaan noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Nettovaikutus on 30 miljoonaa euroa vuodessa, sillä samaan aikaan Ukrainan tukea lisätään 10 miljoonalla eurolla, samoin humanitaarisen avun rahoitusta. Leikkausten tarkoituksena on rahoittaa muun muassa veronkevennyksiä.
Hallitus on jo aiemmin päättänyt leikata kautensa aikana kehitysyhteistyöstä yli miljardi euroa vuoden 2023 tekniseen kehykseen verrattuna. Nyt ilmoitetut leikkaukset ovat hallituskauden aikana jo kolmas kerta, kun kehitysyhteistyöstä leikataan.
Aiempien kahden leikkauskierroksen jäljiltä Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat kutistuneet noin viidenneksen vaalikauden alkuun verrattuna, Fingo laskee. Tänä vuonna varsinaisen kehitysyhteistyön budjetti on noin 533 miljoonaa euroa.
Fingo on Maailman Kuvalehden kustantaja. Sen toimintaa rahoitetaan osin kehitysyhteistyövaroilla.