Trooppiset taudit ovat etenkin globaalin etelän maiden vitsaus, mutta niihin liittyvän tutkimuksen julkaisemisesta päättävät edelleen pääosin globaalin pohjoisen vauraat maat, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
Tropical Medicine and Health -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin, mitä sukupuolta ja mitä maantieteellistä aluetta trooppisen lääketieteen lehtien toimitusneuvostot edustavat.
Mukana oli 24 lehteä, joissa on yli 2 200 toimitusneuvoston jäsentä.
Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa neuvostojen jäsenistä oli miehiä ja vajaa kolmannes naisia. Loppujen sukupuolta ei määritelty.
Noin 42 prosenttia jäsenistä tuli Euroopasta, Keski-Aasiasta tai Pohjois-Amerikasta ja yli puolet ylipäätään rikkaista maista. Alle kolme prosenttia jäsenistä edusti matalan tulotason maita.
Toimitukselliset päätökset saattavat nojata aiheisiin tai metodeihin, jotka liittyvät enemmän globaalin pohjoisen näkökulmiin.
Troppinen lääketiede terminä keksittiin 1800-luvulla tavoitteena suojella Euroopan siirtomaaisäntiä siirtomaissa esiintyviltä taudeilta.
Tutkijoiden mukaan tiedelehdissä nyt nähtävä jako heijastaakin siirtomaa-ajalta periytyvää eriarvoisuutta. Heidän mukaansa toimitusneuvostojen kokoonpano ei ole vain symbolinen asia vaan huolena on, että kun julkaisusta päättävät rikkaan pohjoisen edustajat, trooppisista taudeista kärsivien ihmisten tarpeet jäävät vähemmälle.
Rikkaiden ja köyhien maiden välinen eriarvoisuus ”voi vääristää linssiä, jonka läpi tutkimusta arvioidaan”, sanoo tutkimuksen tekijä Manish Barik SciDev-julkaisulle.
”Kontekstuaalisesti ansiokkaita, paikallisia tutkimuksia saatetaan aliarvioida. Toimitukselliset päätökset saattavat nojata aiheisiin tai metodeihin, jotka liittyvät enemmän globaalin pohjoisen näkökulmiin, mikä voi syrjäyttää yhteisöjohtoiset innovaatiot, paikallisen asiantuntijuuden tai tärkeät alueelliset kysymykset.”
Tutkijat peräänkuuluttavat esimerkiksi läpinäkyvämpiä rekrytointikäytäntöjä, mentorointiohjelmia globaalin etelän maista tuleville tutkijoille sekä monimuotoisuus-, tasavertaisuus- ja inkluusioajattelun käyttöönottoa.