Avainsana: Kolonialismi

Emme enää ratsasta sarvikuonoilla – kehitysyhteistyökentällä on edessä peiliin katsomisen paikka

Vuonna 2024 nähdään, että monen kymmenen vuoden ajan toteutetun kehitysyhteistyön on muututtava, kirjoittaa Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen pääkirjoituksessaan.

Mitä jos Suomenkin ongelmia ratkoisivat afrikkalaiset insinöörit? – voimistuvat liikkeet kritisoivat kehitysyhteistyöalaa rasismista ja kolonialismista ja kysyvät, kuka järjestelmästä hyötyy

Ei enää holhoavia kanaprojekteja ja kaivonrakennusta vaan yhteistyötä paikallisten ehdoilla ja reiluutta kansainvälisen talouden sääntöihin. Näin kuuluvat kehitysyhteistyön dekolonisaatiota vaativien liikkeiden viestit. Tietääkö se kehitysyhteistyön loppua?

Vihreän siirtymän hankkeet kaventavat alkuperäiskansojen tilaa: ”Avainkysymys on, kuka projektista hyötyy”

Yli puolet vihreän siirtymän kaivoshankkeista on alkuperäiskansojen mailla tai läheisyydessä. Vihreästä kolonialismista puhutaan, kun yhtiöt rakentavat kaivoksia ja tuulivoimaloita alkuperäiskansojen maille ilman heidän suostumustaan.

Maailman Kuvalehden leffanäytöksessä kurkistettiin 70-luvun Madagaskariin ja Ranskan siirtomaakauden vaikutuksiin

Maailman Kuvalehti näytti ennakkona ranskalaisen Robin Campillon uuden elokuvan Punainen saari (L’Île rouge) Finnkino Kinopalatsissa Helsingissä.

”Taistelimme itsenäisyydestä, mutta mitä me saimme?”

Kenian itsenäistymisestä on tänä vuonna 60 vuotta. Juhlahumun keskellä Nairobin nuoret ovat kiihkeän yksimielisiä siitä, että maassa tarvitaan kapinallisia tarinoita, kirjoittaa Merja Määttänen kolumnissaan.

”Eurooppalaiset ovat kiertäneet maailmaa pelastamassa paikallisia ongelmilta, joista moni on länsimaiden itsensä luoma”

Humanitaarisella alalla arvostetaan kansainvälistä koulutusta, englanninkielen taitoa ja kykyä raportoida rahoittajille enemmän kuin paikallistuntemusta. Ajatusleikkinä voi pohtia miltä tuntuisi, jos sodan sattuessa Suomeen saapuisi outo avustusjärjestelmä ja satoja toimijoita, jotka puhuisivat tuntematonta kieltä, Ujuni Ahmed ja Merit Hietanen kirjoittavat.

“Mayoja ei enää ole, koska he kaikki kuolivat” – Guatemalan siirtomaahistorian varjopuolet ovat maassa vaiettu tabu, jota puretaan musiikin avulla

Sara Curruchich ja Ch’umilkaj Curruchiche Nicho ovat guatemalalaisia laulaja-lauluntekijöitä, jotka antavat kasvot maanosansa alkuperäiskansojen kohtaamalle syrjinnälle – ja naisten vahvuudelle.

Kolonialismi ei jäänyt historiaan: Tiesitkö. että Euroopalla on yhä siirtomaita?

Eurooppalaiset valtiot pitävät yhä hallussaan alueita ympäri maailmaa, joilla elää pari miljoonaa ihmistä. Miksi nuo alueet eivät ole itsenäistyneet?

Viimeiset riksakuskit: Kalkutan symboliksi muodostuneet riksat katoavat modernin metropolin tieltä

Siirtomaaisäntien 1800-luvulla Intiaan tuoma riksa on yksi Kalkutan symboleista. Nyt niistä halutaan eroon, koska kuskit kärryineen eivät sovi moderniin kaupunkikuvaan. Jäljellä oleville noin 5800 kuskille riksat ovat kuitenkin välttämätön elinkeino.

Eroon valloittajien päättämistä nimistä – Kanadassa kolonialistinen nimi oli paitsi rasistinen myös seksistinen