Perussa on tehty lakimuutos, joka estää kansalaisjärjestöjä nostamasta syytettä valtiota vastaan sen tekemistä ihmisoikeusloukkauksista, kertoi The Guardian maaliskuussa. Aktivistien ja asiantuntijoiden mukaan anti-NGO-laiksi eli kansalaisjärjestöjen vastaiseksi laiksi tituleerattu lakimuutos estää haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä saamasta oikeutta.

Perun kongressi kiristi maaliskuun äänestyksessä jo olemassa olevaa lakiesitystä niin, että maan kansainvälisen yhteistyön viraston (APCI) oikeudet laajenevat ja se voi vastaisuudessa valvoa tarkemmin myös kansainvälistä apua.

Perussa on säädetty muitakin kansalais- ja ihmisoikeuksia sekä lehdistönvapautta rajoittavia lakeja, mikä on herättänyt huolta kansainvälisesti. Suosiota muutokset ovat tuskin keränneet, sillä mielipidemittausten mukaan Perun presidentin Dina Boluarten ja maan kongressin kannatus on alle viisi prosenttia, The Guardian kertoo.

Vastaavanlaisia lakeja on tehty viime aikoina muissakin maissa. Slovakiassa meni läpi huhtikuussa laki, joka velvoittaa kansalaisjärjestöjä paljastamaan rahoituslähteensä ja tärkeimpien rahoittajien nimet sakon uhalla. Lain vastustajat ovat kutsuneet sitä ”venäläiseksi laiksi”, kertoo Deutsche Welle. Viime vuonna samantyylinen laki meni läpi Georgiassa.

The Guardian uutisoi viime marraskuussa, että myös Paraguayssa, Nicaraguassa, Venezuelassa ja Unkarissa on säädetty viime vuosina järjestöjä rajoittavia lakeja.

Lakeja on yleensä perusteltu järjestöjen läpinäkyvyyden lisäämisellä. Asiantuntijat ja aktivistit ovat kuitenkin arvioineet niiden tarkoitukseksi enemmänkin kansalaisyhteiskunnan tilan rajoittamisen.