”Napolilla on 52 suojeluspyhimystä, ja Maradona on 53:s. Häntä rakastetaan luultavasti eniten”, vitsailee opas pyhän Januariuksen katakombeissa Napolissa.
Januarius on Napolin virallinen suojeluspyhimys, mutta jalkapallolegenda Diego Maradona (1960–2020) on tunnetuin.
Yksikään Napolin keskustan kortteleissa liikkuva turisti ei voi olla huomaamatta, kenelle kaupunki on omistettu. Maradona on ikuistettu valtaviin seinämaalauksiin, joissa hänellä on usein sädekehä tai jopa enkelinsiivet. Kaduilla myydään Diego-t-paitoja, -figuureita ja -drinkkejä. Monella katukauppiaalla on kojussaan Maradonaa esittävä pyhimyskuva.
Ja kyllähän Maradona aikoinaan tekikin pyhimysluokan ihmeteon – ”Jumalan kätenä” tunnetun käsimaalin jalkapallon MM-kisoissa vuonna 1986.
Klikkaa kuvaa ja näet kaikki jutun kuvat galleriassa.
Diego-ilmiö on tietysti kaupallinen, mutta palvonnan taustalla on myös aitoja tunteita. Vuosina 1984–1991 SSC Napolissa pelannut argentiinalaissyntyinen Maradona toi joukkueelleen kaksi kertaa Italian pääsarjan mestaruuden ja kerran Uefa Cupin voiton. Sillä oli iso merkitys köyhälle eteläitalialaiselle kaupungille, jonka kannattajia rikkaan pohjoisen fanit kutsuivat kolerapotilaiksi. Vaatimattomista oloista itsekin tullut Maradona nosti kaupungin itsetuntoa.
Vaatimattomista oloista itsekin tullut Maradona nosti kaupungin itsetuntoa.
Oudoin muistomerkki löytyy Spaccanapolin kaupunginosasta sijaitsevasta baarista. Siellä on alttari, jonka keskellä olevassa lasivitriinissä pyörii muutama hius Maradonan runsaasta kuontalosta. Lattialla päivystää lihava koira.
Tarinan mukaan baarin omistaja toi hiukset mukanaan lentokoneesta, jossa Maradona oli ollut matkustajana. Kyltti varoittaa, että jos alttarista nappaa kuvan tilaamatta mitään, kamera voi pudota.
Tilaamme varmuuden vuoksi kupilliset teetä. Pyhäinjäännöksiin pitää suhtautua kunnioittavasti.