”Mielestäni karaoken laulaminen on paljon hauskempaa kuin vain lounaan syöminen ja juttelu – siinä tutustuu paremmin uuteen ihmiseen, kun alku-ujous hälvenee.”
Indonesialainen yliopisto-opiskelija Kezia Angelica suhtautuu karaokeen intohimolla. Olemme tulleet hänen vakkaripaikkaansa Inul Viztaan, Jakartan suosituimman ostoskeskuksen Central Parkin ylimpään kerrokseen. Yksi syy, miksi Angelica tykkää juuri tästä karaokepaikasta on se, että täältä saa opiskelija-alennusta.
Inul Viztassa, ja ylipäätään Indonesiassa, laulaminen tapahtuu karaoken kotimaan Japanin tavoin vuokrattavissa huoneissa. Angelican suosikkeja ovat huoneet, jotka ovat tilavia ja joissa on hyvä äänentoistojärjestelmä. Huoneen tulee olla viihtyisä, sillä usein karaokea lauletaan monta tuntia putkeen.
Opiskelijat suuntaavat karaokeen jo varhain iltapäivästä, heti luentojen jälkeen. Tähän aikaan päivästä karaokehuoneiden hinta on halvempi kuin iltaisin tai viikonloppuisin. Angelica kertoo laulukerrasta, jolloin hän suuntasi karaokeen jo aamuluentojen jälkeen.
”Kerran menimme ystävieni kanssa laulamaan karaokea, koska yhdellä meistä oli kuponki, jolla huoneen sai halvalla. Se oli perjantai-aamun luentojen jälkeen ja olimme kaikki väsyneitä. Siitä huolimatta päätimme huutaa keuhkomme pihalle laulaessamme joukon kappaleita stressin lievittämiseksi. Olen melko varma, että melkein kaikki menetimme äänemme sinä päivänä.”
Sahid Hidayat työskentelee Jakartan Central Park -ostoskeskuksen karaokepaikassa. Hän kertoo, että paikan suosituimmat huoneet varataan jo useita päiviä etukäteen. Suosituin huone on ”panorama”-huone, jonka seinillä vaihtuvat videot merenalaisesta maailmasta fantasiateemaan.
Hidayat kertoo, että ostoskeskuksen karaokehuoneet täyttyvät laulajista etenkin viikonloppuisin. Karaokepaikan isoimpaan huoneeseen mahtuu noin 20 henkeä ja pienimpään koppiin vain muutama ihminen. Karaokekoppeja ja -huoneita on lähes viisikymmentä erilaista. Jokaisessa niissä on sohva ja tv.
Suomen karaoken tapaan, ostoskeskuksen karaokepaikassa on mahdollista nauttia alkoholia. Hidayatin mukaan karaokepaikkoja löytyy Indonesiassa kaikista kaupungeista, ja joillain perheillä on omat karaokelaitteensa.
Hidayat laulaa välillä itsekin karaokea ystäviensä kanssa. Lavalle hän ei kuitenkaan menisi.
”En ikinä suostuisi laulamaan yleisön edessä, yksityiset kopit ovat helpommin lähestyttäviä.”
Yliopisto-opiskelija Tsaltsa Taufiqurrohmah tietää, mitä hän karaokepaikalta toivoo: miellyttävää valaistusta, söpöjä koristeita ja hyvää ilmastointia. Karaoke on Taufiqurrohmahin mielestä erityisen hauskaa väsyttävän ja stressaavan tenttiviikon jälkeen.
”En käy lainkaan yökerhoissa, joten jos haluan juhlia, suuntaan karaokeen.”
Taufiqurrohmah kertoo parhaasta karaokekokemuksestaan. Lukioaikoina hän oli ystäviensä kanssa rahaton, mutta he halusivat kovasti laulaa karaokea. He ahtautuivat pelihallin karaokeboksiin, johon mahtuu vain kolme henkilöä.
”Karaokeboksissa maksetaan jokaisesta laulusta erikseen, joten emme pystyneet laulamaan kuin ehkä viisi kappaletta.”
Lempibiisikseen Taufiqurrohmah mainitsee Coldplayn ”Fix You”-kappaleen. Karaokehuoneessa kuuleekin paljon tuttua länsimaista musiikkia, mutta myös indonesialaisia ja kiinalaisia lauluja.
Taufigurrohmah kertoo, että mitä hienommassa kauppakeskuksessa karaoke sijaitsee, sitä kalliimmaksi karaoken tuntihinta nousee. Tästä kahden tunnin karaokesessiossa pulitamme lopulta vähän päälle kymmenen euroa.
Samuel Eyren Tjowasi on uskaltautunut ensimmäistä kertaa elämässään karaokeen. Hänen ystävänsä käyvät usein laulamassa, mutta hän kertoo olleensa ennen liian ujo lähteäkseen mukaan.
Jo ensimmäinen kerta tekee Tjowasiin vaikutuksen: hän kertoo laulamisen rentouttaneen kiireisen viikon jälkeen.
Myös Tiffany Dharsonolle karaoke on paikka, jossa voi lievittää stressiä ja pitää hauskaa. Dharsono kertoo, että on on laulanut karaokea monta kertaa niin pitkään, että on menettänyt äänensä.
Lempikaraokebiisikseen Dharsono sanoo kiinalaisen legendaarisen kappaleen, jonka hänen mukaansa jokainen ”Chindo”, Indonesian kiinalainen, tuntee.
Dharsonon mukaan Indonesialainen karaoke eroaa jonkin verran muiden Aasian maiden karaokekulttuureista. Esimerkiksi Filippiineillä ihmiset ovat hänen mukaansa aivan hulluina karaokeen, ja suurimmassa osassa perheitä karaokelaitteet löytyvät kotoa. Koreassa taas on suosittua ”kolikkokaraoke”, jossa maksetaan tietty summa per laulu. Korean karaokekulttuurissa on yleistä myös järjestää liiketapaamisia karaokehuoneissa.
Indonesiassa sen sijaan voi joissain karaokepaikoista ostaa lauluseuraa. Tällaisissa paikoissa opiskelijat eivät kuitenkaan käy.
Seuran ostamismahdollisuudesta huolimatta, karaokessakin pätevät uskonnollisen maan säännöt. Tjowasi kertoo, että esimerkiksi suuteleminen ei ole sallittua karaokepaikoissa. Kielto ei kuitenkaan estä kaikkia, sillä monet suutelevat salaa.
