1. Miksi kaupunkien sisäinen eriarvoistumiskehitys on ajankohtainen aihe? 

Kaikenlainen eriarvoistuminen on tärkeä aihe, ja eri kaupunginosat ja alueet ovat keskenään hyvin erilaisia. Aiheen näkyvyys mediassa liittyy myös siihen, mitä tapahtuu muissa maissa. Tästä on tehty olettamuksia, mihin se voi johtaa Suomessakin. Usein aihetta katsotaan etäältä, ja olisi hyvä, jos päättäjät kävisivät useammin lähiöissä. 

2. Miten asuinalueiden eriytymiseen voidaan vaikuttaa? 

Ihmiset elävät lähiöissä omannäköistään elämää, eivätkä kaikki tule mukaan lähiöiden yhteisölliseen toimintaan. Arkipäivän palveluiden tulisi olla lähellä ihmisiä, ja niiden karsinta vaikuttaa valtavasti arkeen. Paljon onkin kiinni päätöksenteosta. Ihmisten auttaminen ei tule kalliimmaksi kuin ongelmien kärjistyminen. Eriytyminen kytkeytyy myös erilaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin, kuten lapsiperheköyhyyteen. Lähiöiden maineeseen tutkimus ja media voivat vaikuttaa tuottamalla monipuolista tietoa.  

3. Miten lähiöistä saadaan tietoa, jolla on merkitystä? 

Oma lähtökohtani on ollut se, että tutkimusta tehdessä pitää olla paikan päällä tarkastelemassa asioita, jotta pääsee kiinni arkeen. Tutkijamme ovat tehneet vapaaehtoisetnografiaa. He ovat olleet mukana keskustelemassa, jakamassa kahvia ja vaatteita. Samalla he ovat keränneet tietoa. Tästä lähestymistavasta on pidetty. Teemme selväksi, että olemme tutkijoita, ja kirjoitamme vain niistä asioista, jotka saamme ottaa aineistoksi.  

4. Tutkitte muutamia suomalaisia lähiöitä. Millaisia kehittämiskohteita löysitte? 

Monet lähiöt ovat jo ikääntyneitä, jolloin on mietitty toimenpiteitä niiden kehittämiseksi. Moninaisuus ja heikommassa asemassa olevat ihmiset olisi huomioitava suunnittelussa paremmin. Esimerkiksi helsinkiläisessä Kontulassa ihmisiä mietitytti, millaista olemista erilaisissa julkisissa tiloissa sallitaan uudistusten jälkeen. Myös sosiaalipuolen työlle on jatkossakin tarvetta. 

Turun Varissuolla tärkeitä kysymyksiä olivat vuokratalojen kunto ja palveluiden sijainti. Monet kaipasivat lakkautetun aluepoliisin toimintaa. Arkipäivässä mukana olleen lähipoliisin läsnäolo rauhoitti häiriötilanteita ja herätti luottamusta. 

5. Teitte Oikeus lähiötilaan -hankkeessa politiikkasuosituksia päättäjille. Millainen vaikutus näillä on ollut? 

Teimme kaksi lähiöiden kehittämiseen liittyvää suositusta. Toinen politiikkasuositus liittyi lähiötietoisuuteen eli siihen, että lähiöitä pitäisi huomioida päätöksenteossa ja keskusteluissa. Toinen liittyi enemmän arkipäivään eli siihen, miten edistää ihmisten osallisuutta esimerkiksi kohtaamispaikkojen kautta. Olemme levittäneet näistä tietoa ympäristöministeriön kanssa eri tahoille. Tutkijan ongelma on, ettei aina tiedä miten työhön on tutustuttu ja miten se vaikuttaa.

Suomalaisissa kaupungeissa sosiaalinen elämä on välillä vähäistä, koska spontaania ja ihmisten itse järjestämää yhteisöllistä toimintaa on vähän.

6. Miten ihmisten moninaisia taustoja voidaan huomioida entistä paremmin? 

Palveluiden kohdalla tehdään jo monia asioita. Niihin tulee rekrytoida ihmisiä, jotka hallitsevat kunnolla eri kieliä. Myös pienissä asioissa, kuten harrastusten kohdalla, voidaan huomioida paremmin esimerkiksi maahanmuuttajatyttöjen mahdollisuuksia. Tytöillä voi olla nyt vaikeuksia käydä esimerkiksi urheiluharrastuksissa. Tähän voidaan yrittää vaikuttaa esimerkiksi sopivilla vuoroilla, kohtuullisilla harrastusmaksuilla ja tiedolla.  

7. Missä asioissa voitaisiin ottaa mallia muualta? 

Suomalaisissa kaupungeissa sosiaalinen elämä on välillä vähäistä, koska spontaania ja ihmisten itse järjestämää yhteisöllistä toimintaa on vähän. Toivoisin tällaista toimintaa Helsingin lisäksi myös pienempiin suomalaisiin kaupunkeihin. Kulttuurielämä toisi mukanaan yhteisöllisyyttä. Lähiöiden omaleimaisuutta voisi hyödyntää eikä kaikkien tapahtumien tarvitsisi olla keskustassa. 

8. Keitä pitäisi kuunnella lähiöitä kehitettäessä?

Asukkaita ennen kaikkea. Tällä hetkellä asioihin vaikuttaminen on tavallisille asukkaille kuitenkin vaikeaa. On vaikea argumentoida niin, että sillä olisi oikeasti vaikutusta päätöksentekoon. Myös tutkijoita on hyvä kuunnella. Jos on tutkimustietoa, olisi kiva, että sitä hyödynnettäisiin. 

9. Miten osallisuutta voitaisiin lisätä lähiöissä? 

Joskus on ongelmana, että asuinalueiden aktiivit saattavat saada suhteettoman paljon ääntään kuuluviin, jos vaikuttamista tehdään perinteisin keinoin esimerkiksi kuulemistilaisuuksissa. Myös ei-aktiivisten kansalaisten näkemykset ovat tärkeitä. 

Jos kansalaisten osallistaminen pohjautuu vain lakiin, ei tällä ole välttämättä vaikutusta. Kaupungin edustajien pitäisi mennä monipuolisesti paikallisiin arjen tilanteisiin tapaamaan ihmisiä. Ihmisten luo menemällä saadaan kuuluviin näkemyksiä eri taustoista tulevilta ihmisiltä. 

10. Millaisena näet lähiöiden tulevaisuuden? 

Keskustojen rakentamisesta huolimatta monissa kaupungeissa suurin osa tulevasta kehityksestä tapahtuu kaupunkien laitamilla, jotka ovat siten muutoksessa. Siellä asuu myös paljon ihmisiä. Siellä on potentiaalia, jota ei ole vielä löydetty.