Terveellinen ja turvallinen ruoka ei ole kaikkien ulottuvilla. Joskus tarvitaan myös lisää tietoa siitä, mitä kannattaa syödä. Itä-Afrikassa haasteena on erityisesti ravinneköyhä ruoka, minkä takia alueella on aliravitsemusta ja kitukasvuisuutta.
Toisaalta taas ruoka on parhaimmillaan yhteisöllisyyttä lisäävä voimavara ja oman kulttuurin vaalimisen lähde.
Suomen Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämässä kansainvälisessä HealthyFoodAfrica-tutkimushankkeessa parannetaan ravitsemusta kymmenessä afrikkalaisessa kaupungissa. EU:n rahoittamassa hankkeessa kehitetään esimerkiksi kaupunkiviljelyn menetelmiä, perustetaan koulupuutarhoita, parannetaan katukauppiaiden hygieniaosaamista ja jaetaan tietoa ravitsemuksesta.
Kotipuutarhan vihannessadolla parannetaan koko perheen ravitsemusta.
Viime keväänä Kenian Nairobissa sekä Ugandassa Rwamwanjan pakolaisasutusalueella ja Fort Portalissa järestettiin valokuvaustyöpajat, joissa valokuvaaja Heedo Lee ohjasi pienviljelijöitä ja paikallisaktiiveja valokuvauksen saloihin. Samalla Lee itse kuvasi kenialaisten ja ugandalaisten itse tekemää työtä ruokaturvan parantamiseksi.
“En ollut ensimmäistä kertaa Afrikassa. Tällä kertaa olin kuitenkin työmatkalla ja ilmassa oli uudenlaista jännitystä ja jopa painetta”, Suomessa asuva Lee kertoo matkastaan.
Hän ohjasi työpajoissaan muun muassa Rwamwanjan pakolaisleirin vapaaehtoisia, jotka veivät oppinsa mukanaan pakolaisleirin maissinviljelijöille.
Yhdistykseksi järjestäytyneet pakolaisnaiset saavat maissista lisätuloa maissin viljelymenetelmien ja varastoinnin parannusten avulla.
Hankkeesta maissinviljelijät ovat saaneet monenlaista osaamista, jonka avulla esimerkiksi kotipuutarhojen perustaminen on ollut mahdollista. Kotipuutarhan vihannessadolla parannetaan koko perheen ravitsemusta.
“Kävin lukuisilla, keskenään hyvin erilaisilla ja erikokoisilla maatiloilla ja viljelyksillä. Ymmärsin, että olennaisinta on taata kaikille ihmisille ruokaturva ja rakentaa kestävää maataloutta”, Lee sanoo
”Tällaiselle maallikolle oli kunnioitusta herättävää päästä havainnoimaan viljelijöiden työtä.”
Lee vaikuttui kohtaamisista matkallaan. “Vaikka matka oli rankka, se oli samalla hyvin energisoiva. Luulen, että syynä tähän oli paikallisista ihmisistä säteillyt voima.”
Mikä ruokaturva?
- Ruokaturva tarkoittaa tilannetta, jossa kaikilla ihmisillä on mahdollisuus saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka vastaa heidän ruokatottumuksiaan ja joka tekee terveellisen elämän mahdolliseksi.
- Suomessa ruokaturva toteutuu verrattain hyvin. Suomi sijoittui vuoden 2022 Global Food Security Indexissä (GFSI) ensimmäiseksi. Heikoin tilanne ruokaturvan suhteen oli Syyriassa, Haitilla ja Jemenissä.
- GFSI:n mukaan maailman ruokaturva on heikentynyt vuoden 2019 jälkeen. Esimerkiksi elintarvikkeiden hintojen nousu on heikentänyt ruokaturvaa.
- Nälkä on pääosin maaseudun ongelma, sillä pienviljelijät ja heidän perheensä muodostavat merkittävän osan köyhistä ja nälkäisistä. Nälän poistaminen edellyttää sen, että elintarviketuotannon ja maatalouden tuottavuutta lisätään sekä ruokaketjua kehitetään.
- Nälän poistaminen ja ruokaturvan saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä kuuluvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
- Ruokaturvan parissa työskentelee lukuisia järjestöjä ja tahoja eri puolilla maailmaa, kuten Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) ja Maailman ruokaohjelma (WFP). Suomessa kymmenet järjestöt työskentelevät ruuan saatavuuden parantamiseksi. Myös EU ja eri valtiot tekevät töitä ruokaturvan eteen.
Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö, YK, Global Food Security Index
