ArtikkelikuvaLucrécia, 28, on drag-esiintyjä. Häntä kosketti syvästi syyskuussa tapahtunut Georgian tunnetuimman transnaisen Kesaria Abramidzén murha. Lucrécialla on paljon ystäviä Euroopassa, jopa Yhdysvalloissa. Hän ei ole ajatellut lähtevänsä maastaan ennen kuin nyt, kun Venäjä-mielinen puolue voitti vaalit. Hän hakee viisumia Saksaan, jotta voisi muuttaa Berliiniin.
Georgian nuoret ovat väsyneet maansa Venäjä-mieliseen ja ihmisoikeuksia polkevaan kehitykseen: ”On vain kaksi ratkaisua: protestoi tai pakene”
Georgian lokakuussa pidetyt parlamenttivaalit voitti Venäjä-mielinen puolue. Viime vuoden aikana maassa on säädetty lakeja, jotka heikentävät muun muassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Georgiassa asuvat nuoret toivovat toisenlaista kehitystä: vapautta ja demokratiaa.
Vastarinnan tuuli puhaltaa Tbilisin kaduilla. Nuoret vapisevat, mutta ovat valmiita taistelemaan, koska ”se mitä Georgiassa tapahtuu, on Vladimir Putinin tekemä vallankaappaus”, parahtaa Hally, 24-vuotias stylisti.
Georgia on maa Kaukasuksen sydämessä. Se on myös Venäjän hallinnon strateginen pelinappula, jossa pidettiin lokakuun lopussa parlamenttivaalit. Vaalit voitti ”Georgian unelma” -puolue, joka on ollut vallassa yli kymmenen vuotta. Se on kääntynyt viime vuosina Venäjän puoleen ja muuttunut tavoitteiltaan merkittävästi.
Vaalitulosta on epäilty laajalti. Esimerkiksi maan presidentti Salome Zurabišvili on kehottanut ihmisiä osoittamaan mieltä väärennettyä tulosta vastaan.
Kuluneen vuoden aikana Georgiassa on säädetty samantyylisiä lakeja kuin Venäjällä. Voimaan on tullut muun muassa laki, joka velvoittaa yli 20 prosenttia ulkomaista rahoitusta saavat kansalaisjärjestöt ja tiedotusvälineet reksiteröimään itsensä ”ulkomaisiksi agenteiksi”, eli tahoiksi, jotka edistävät toisen maan intressejä. Lisäksi maassa on säädetty seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen vastainen laki, joka kieltää ryhmän ”propagandan” julkisissa paikoissa, eli estää julkisen keskustelun LGBTQ+ -identiteetistä.
”Ulkomaisten agenttien” -laki aiheutti viikkoja kestäneet mielenosoitukset, joihin osallistui etenkin nuoria. LGBTQ+ -yhteisöön kohdistuva laki taas oli todellinen isku ihmisoikeuksille. Se meni läpi pian sen jälkeen, kun kuuluisa transsukupuolinen vaikuttaja salamurhattiin Georgiassa.
Maa on lähentynyt selkeästi Venäjää, mikä tekee sen liittymisestä Euroopan unioniin ja Natoon epätodennäköisempää. Georgian tilanne muistuttaa Ukrainan tilannetta ennen sotaa.
Oppositio ja erityisesti nuoret ovat ryhtyneet mielenosoituksiin. Mutta monet, etenkin vähemmistöihin kuuluvat, ovat päättäneet lähteä maasta.
Kuvien tarkoitus on antaa ääni demokratiaa ja vapautta tavoitteleville nuorille.
Tämän jutun kuvissa esiintyvät nuoret omaavat eurooppalaiset arvot ja ajatukset. He kannattavat niin demokratiaa kuin vapautta ja suvaitsevaisuuttakin.
Jotkut kuvatuista ovat osa LGBTQ+ -liikettä. Toiset ovat taiteilijoita, maalareita, laulajia ja näyttelijöitä. Mukana on myös venäläisiä ja valkovenäläisiä, jotka ovat paenneet Putinin diktaattorimaista hallintoa taikka Lukašenkon vastaavaa. Osa on Ukrainasta sotaa paenneita.
Nuoret nousivat hallitusta vastaan keväällä 2024, mutta nykyään protestoinnin riskit ovat suuremmat. Siksi useat heistä ovat pakanneet laukkunsa, ja jotkut ovat jo löytäneet turvapaikan Euroopasta. Useimmat eivät kuitenkaan voi tai halua paeta, jolloin ainoa tie parempaan on nousta nykyhallintoa vastaan.
Muotokuvissa nuoret poseeravat Neuvostoliittoon liittyvien symbolien kanssa, kuvastaen venäläistä vaikutusvaltaa ja patriarkaattia. Kuvien tarkoitus on antaa ääni demokratiaa ja vapautta tavoitteleville nuorille. Sekä sille, että he joutuvat taistelemaan oikeudestaan olla olemassa.
Klikkaa ensimmäistä kuvaa ja näet kuvat galleriassa
Hally, 24, on stylisti ja monen muun alan itseoppinut taitaja. Hän on kiinnostunut kaikesta mikä liittyy taiteeseen, musiikkiin sekä valo- ja videokuvaukseen. Hally pitää itseään euraasialaisena. Hän pitää siitä, että Georgia on keskellä ja kuuluu näin Eurooppaan ja Aasiaan. Hally on osallistunut kaikkiin Venäjä-mielistä hallitusta vastaan järjestettyihin mielenosoituksiin. Hän näkee maansa tilanteeseen vain kaksi ratkaisua: protestoi tai pakene.Soso, 22, opiskeli yhteiskuntatieteitä Tbilisin vapaassa yliopistossa (engl. Free University of Tbilisi) ja suorittaa parhaillaan tutkintoa kirjallisuustieteestä. Hän myös työskentelee etänä yhdysvaltalaiselle David’s Express Transit -logistiikka-alan yritykselle. ”Georgialaiset pitävät itseään eurooppalaisina, kun taas hallitus ohjaa meitä kohti Venäjää. En halua, että Georgiasta tulee toinen Valko-Venäjä”, Soso sanoo.Diana Joukova, 22, syntyi Pietarissa. Joukova on opiskellut venäläistä filologiaa ja tehnyt tutkinnon venäläisestä anarkistisesta kaunokirjallisuudesta. Hän työskentelee parhaillaan pienessä anarkistisessa kustantamossa. Joukova pakeni kotimaastaan Venäjältä Georgiaan neljä vuotta sitten, kun LGBTQ+ -ryhmän oikeuksia heikennettiin lailla. Hän itse identifioituu muunsukupuoliseksi. Nyt kun Georgiassa säädettiin uusi LGBTQ+ -vähemmistön vastainen laki sekä Venäjä-mielinen hallitus voitti vaalit, hän miettii lähtisikö maasta.Andro Dadiani on georgialainen taiteilija ja runoilija. Hänen kansainvälisestikin tunnetut teoksensa tarkastelevat yhteiskunnallisia ongelmia, kuten työntekijöiden heikkoja oikeuksia, homofobiaa, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, uskonnollista fanaattisuutta sekä maiden miehittämistä ja itsenäisyyttä. Andro oli ennen Georgian vaaleja luottavainen ja ajatteli, että yli kymmenen vuotta sitten Georgian omaksuma Eurooppa-myönteinen ja demokraattinen suuntaus toimisi esteenä Venäjä-mielisen ja autoritäärisen puolueen ”Georgian unelma” voitolle. Nyt vaalituloksen jälkeen Dadiani kokee olevansa täysin toivoton.Vicky, 28, on Venäjällä syntynyt tatuointiartisti. Hän muutti Georgiaan kaksi vuotta sitten, koska vastusti ankarasti Ukrainan sotaa. Hän on löytänyt paikkansa Georgian pääkaupungista Tbilisistä, ja haluaisi jäädä sinne pysyvästi, mutta maan Venäjä-mielinen hallitus pelottaa häntä. ”Se alkoi samalla tavalla Venäjällä”, hän sanoo. Yhtäläisyyksiä onkin. Georgian uudet lait muistuttavat Putinin hallinnon säätämiä ihmisoikeuksia sortavia lakeja.
AUDE OSNOWYCZ opiskeli valtiotieteitä ja työskenteli asianajajana Ranskassa. Vuoden 2010 maanjäristykset veivät Osnowyczin Haitiin, ja hän päätti omistautua kuvajournalismille. Seuraavat neljä vuotta hän seurasi arabivallankumousta Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Sitten Osnowycz palasi Eurooppaan ja alkoi työstää projektia Euroopan ja Venäjän rajapinnassa. Hän on taustaltaan ukrainalainen ja valkovenäläinen.
Soso, 22, opiskeli yhteiskuntatieteitä Tbilisin vapaassa yliopistossa (engl. Free University of Tbilisi) ja suorittaa parhaillaan tutkintoa kirjallisuustieteestä. Hän myös työskentelee etänä yhdysvaltalaiselle David's Express Transit -logistiikka-alan yritykselle.
"Georgialaiset pitävät itseään eurooppalaisina, kun taas hallitus ohjaa meitä kohti Venäjää. En halua, että Georgiasta tulee toinen Valko-Venäjä", Soso sanoo.
Andro Dadiani on georgialainen taiteilija ja runoilija. Hänen kansainvälisestikin tunnetut teoksensa tarkastelevat yhteiskunnallisia ongelmia, kuten työntekijöiden heikkoja oikeuksia, homofobiaa, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, uskonnollista fanaattisuutta sekä maiden miehittämistä ja itsenäisyyttä. Andro oli ennen Georgian vaaleja luottavainen ja ajatteli, että yli kymmenen vuotta sitten Georgian omaksuma Eurooppa-myönteinen ja demokraattinen suuntaus toimisi esteenä Venäjä-mielisen ja autoritäärisen puolueen "Georgian unelma" voitolle. Nyt vaalien jälkeen, Dadiani kokee olevansa täysin toivoton.
Lucrécia, 28, on drag-esiintyjä. Häntä kosketti syvästi syyskuussa tapahtunut Georgian tunnetuimman transnaisen Kesaria Abramidzén murha. Lucrécialla on paljon ystäviä Euroopassa, jopa Yhdysvalloissa. Hän ei ole ajatellut lähtevänsä maastaan ennen kuin nyt, kun Venäjä-mielinen puolue voitti vaalit. Hän hakee viisumia Saksaan, jotta voisi muuttaa Berliiniin.
Vicky, 28, on Venäjällä syntynyt tatuointiartisti. Hän muutti Georgiaan kaksi vuotta sitten, koska vastusti ankarasti Ukrainan sotaa. Hän on löytänyt paikkansa Georgian pääkaupungista Tbilisistä, ja haluaisi jäädä sinne pysyvästi, mutta maan Venäjä-mielinen hallitus pelottaa häntä. "Se alkoi samalla tavalla Venäjällä", hän sanoo. Yhtäläisyyksiä onkin. Georgian hallituksen säätämät lait muistuttavat Putinin hallinnon hyväksymiä sortavia lakeja.
Diana Joukova, 22, syntyi Pietarissa. Joukova on opiskellut venäläistä filologiaa ja tehnyt tutkinnon venäläisestä anarkistisesta kaunokirjallisuudesta. Hän työskentelee parhaillaan pienessä anarkistisessa kustantamossa.
Joukova pakeni kotimaastaan Venäjältä Georgiaan neljä vuotta sitten, kun LGBTQ+ -ryhmän oikeuksia heikennettiin lailla. Hän itse identifioituu muunsukupuoliseksi. Nyt kun Georgiassa säädettiin uusi LGBTQ+ -vähemmistön vastainen laki sekä Venäjä-mielinen hallitus voitti vaalit, hän miettii lähtisikö maasta.
... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!
Täältä löydät lisää juttuja kiinnostavista aiheista
16.9.2024
Onko Venäjän ja Ukrainan sota leviämässä Afrikkaan? – Maiden välinen diplomaattinen taisto kiihtyy
Ukrainan sota vaikuttaa Afrikan maihin yllättävillä tavoilla. Diplomaattisten jännitteiden kasvu Afrikassa on saanut asiantuntijat kysymään: voiko konflikti levitä myös Afrikan mantereelle?
Artikkelikuva
30.1.2024
Venäjän hyökkäyksen takana on usko siihen, että ukrainalaiset ja venäläiset ovat sama kansa, asiantuntija sanoo: ”Tarvitsemme neuvotteluja, jotka johtavat kestävään rauhaan”
Miksi Venäjä ajattelee, että Ukraina kuuluu sille? Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Sinikukka Saari vastaa.
Artikkelikuva
6.6.2023
Sävelten sota – Ukrainan ääni on kuulunut vainosta, rajoituksista ja vääristelystä huolimatta, myös musiikissa
Sota on innoittanut länsimaita tutustumaan ukrainalaiseen kulttuuriin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti myötätuntoaallon, jonka seurauksena lännessä alettiin esittää ukrainalaista musiikkia, kirjoittaa Antti Häyrynen esseessään.
