Artikkelikuva
Music Finlandin toimitusjohtaja Mikko Manninen uskoo, että lähivuosina suomalaisten isot breikkaukset kansainvälisellä musiikkialalla tapahtuvat tekijäpuolella.

Miten musiikkia viedään maailmalle?  – ”Enää ei ole sellaista meininkiä, että laitetaan nauhoite reppuun ja lähdetään kauppaamaan sitä”

Suomalaisen musiikin kansainvälistymistä ja kasvua edistävän Music Finland ry:n toiminnanjohtaja Mikko Manninen vastaa väitteisiin ja paljastaa, kuka päättää musiikkiviennistä.

Suomalainen musiikki kiinnostaa ulkomailla.

Kyllä. Jos vertaa nykytilannetta 2000-luvun alkuun, jolloin meillä oli muutamia menestystarinoita, menestymme nyt laajemmin. Usein puhutaan popmusiikista, mutta meillä on myös maailmanluokan kapellimestareita, säveltäjiä, taide- ja jazzmuusikoita. Isoin muutos on tapahtunut kirjoittamisen ja tuottamisen puolella. Suomalaiset musiikintekijät tekevät biisejä kansainvälisille artisteille. Uskon, että lähivuosina isot breikkaukset tapahtuvat juuri tekijäpuolella. Suomen Max Martinin tulo on todennäköisempää joka vuosi.

Musiikkiviennissä musiikilla ei ole väliä, vain rahalla.

Ei. Molemmilla on väliä, mutta musiikki tulee järjestyksessä ensin. Pelkällä rahalla ei tehdä tulosta. Toki rahaa tarvitaan esimerkiksi makkinointiin ja kiertueisiin. Popin puolella saattavat korostua taloudelliset tavoitteet, mutta taidemusiikin puolella on syytä painottaa kulttuurista näkökulmaa.

Musiikkiviennillä luodaan kuvaa suomalaisuudesta, mutta se ei ole aina moninaista.

Näen, että suomalainen musiikki on moninaista. Genrejen suhteen olemme paljon muutakin kuin metallikansa. Musiikissamme on myös diversiteettiä. Popin puolella kärki on vielä aika kapea, mutta siihen meidän on vaikea vaikuttaa. Kärki syntyy pitkälti markkinoiden ohjauksessa. Kun katsoo uusia artisteja, voi huomata että diversiteetti on kasvussa. Joskus ihmiset ajattelevat, että Music Finland valitsee artistit, jotka viedään ulkomaille. Emme kuitenkaan tee valintoja, vaan tuemme yrityksiä, kuten levy-yhtiöitä, jotta heillä olisi paremmat edellytykset toimia kansainvälisesti.

Levy-yhtiöt päättävät mitä viedään ulkomaille, eivät musiikintekijät tai artistit.

Molemmat. Artistiviennin osalta levy-yhtiöillä on iso merkitys, sillä se vaatii isoja investointeja. Oma alueensa ovat musiikintekijät ja kirjoittajat. Enää ei ole sellaista meininkiä, että laitetaan nauhoite reppuun ja lähdetään kauppaamaan sitä. Uusi sukupolvi verkostoituu itselleen sopivien tekijöiden kanssa maasta riippumatta. Kansainvälistyminen on johtanut siihen, että suomalainen musiikki on laadukasta tänä päivänä.

Digitaaliset musiikkipalvelut helpottavat vientiä.

Kyllä siinä mielessä, että musiikki on lähtökohtaisesti globaalisti jaettavissa. Asiasta tekee haastavan se, että Spotifyn kaltaisiin palveluihin tulee satatuhatta biisiä viikossa. Artistiuran ja -brändin rakentaminen vaatii paljon taitoa, mutta osittain myös tuuria. On olemassa artisteja, jotka ovat TOP50-listalla musiikkipalveluissa, mutta joiden keikalle saapuu sata ihmistä. Radiolla on ehdottomasti yhä merkitystä. Jos artisti soi radiossa, sillä on yleensä positiivinen vaikutus keikkailuun.

Mikko Manninen

Ammatti: Music Finlandin toiminnanjohtaja

Tausta: Työskennellyt 15 vuotta eri levy-yhtiöissä. Aloittanut keväällä Music Finlandissa. Koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri.

Harrastukset: Lukeminen, juokseminen ja tennis.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!