1. Miksi talouskeskustelua tarvitaan?
Talous on keskeisimpiä voimia maailmassamme. Se on läsnä kaikessa. Tämän takia voidaan sanoa, että tulevaisuus ratkaistaan taloudessa. Reiluun ja kestävään tulevaisuuteen päästään ainoastaan taloutta uudistamalla. Siksi talouskeskustelua on tärkeää käydä monipuolisesti ja tulevaisuussuuntautuneesti.
2. Olet teettänyt Sitralle selvityksen talouskeskustelusta Suomen mediassa. Millaista on Suomessa käytävä talouskeskustelu?
Hyvän kuvan siitä saa, kun avaa lehden ja katsoo, mitä ja miten taloudesta mkirjoitetaan. Samaa tuli esiin selvityksessämme: Kieli on vaikeaa ja näkökulma ennustava. Usein asiantuntijat arvioivat lähivuosien talouskasvua, työllisyysnäkymiä, antavat varoituksia valtion velkaantumisesta ja inflaatiosta. Siitä, miten globaalit kestävyyshaasteet vaikuttavat talouteen järjestelmänä, puhutaan vähän.
3. Mitä siitä puuttuu?
Keskustelusta puuttuu pitkän aikavälin näkökulma, sekä se, että katsottaisiin taloutta muiden yhteiskunnan kehityskulkujen, esimerkiksi kestävyyshaasteiden tai vaurauden keskittymisen näkökulmasta. Erilaisia reilun ja kestävän talouden aloitteita on syntynyt maailmalla viime vuosina paljon. Ne rantautuvat talouskeskusteluumme hitaasti.
4. Keiden ääni kuuluu talouskeskustelussa ja keiden ei?
Selvityksessämme vallitsevin talouskeskustelijoiden joukko olivat pankkiekonomistit. Heillä oli korostunut rooli aiheesta riippumatta. Heidän rinnallaan esiintyi erilaisia elinkeinoelämän etujärjestöjä ja ammattiliittoja. Talouspolitiikasta puhuttaessa mukaan tulivat johtavat poliitikot. Kun puhutaan ympäristöstä, kuullaan jonkin verran myös ympäristöjärjestöjä ja tutkijoita. Suomalaiset keskustelijat ovat asiantuntevia. Keskustelijoita ei siksi tarvitse vaihtaa, mutta joukkoa pitäisi laajentaa. Talouskeskustelussa käytetään paljon tulevaisuusvaltaa, tämä valta keskittyy tällä hetkellä liikaa.
5. Mitä tarkoittaa tulevaisuusvalta?
Siinä on kyse siitä, kenellä on valta määrittää se, millaisten tulevaisuuskuvien pohjalta toimintaa yhteiskunnassa suunnitellaan. Tulevaisuus ei ole ennalta annettu, joten olisi tärkeä kuulla vaihtoehtoisia näkemyksiä.
6. Miksi nuoria pitäisi kuulla enemmän talouteen liittyvissä asioissa?
Helposti ajatellaan, ettei nuorilla ole talousasiat hallussa. Itse ajattelen, että muutosten keskellä on tärkeä tunnistaa kysymyksiä, joihin meidän kannattaisi yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa etsiä vastauksia. Nuoret esittävät erinomaisia kysymyksiä. Siihen ei tarvita taloustieteen tutkintoja, vaan rohkeutta kysyä ja kyseenalaistaa nykyisiä oletuksiamme.
Oleellista on, nähdäänkö talous itseisarvona vai keinona, jonka avulla voidaan tukea kestävän kehityksen tavoitteita.
7. Sitra on selvittänyt, mitä taloudesta kiinnostuneet nuoret toivovat talouskeskusteluun. Tiivistäisitkö selvityksen tulokset?
Nuorilla korostuivat samat kysymykset, joista muutkin ovat huolissaan: esimerkiksi kestävyys ja eriarvoisuuden kasvu. Esiin nousi myös talouskasvuun liittyviä kysymyksiä: Miksi nykyisenkaltaisen talouden on pakko kasvaa? Miten talousjärjestelmä voitaisiin järjestää siten, että kasvun pakkoa ei olisi ja miten yhteiskunnan romahdus silloin vältettäisiin? Osa nuorista miettii taloutta syvällisesti: mikä ylipäänsä on talouden päämäärä ja millaisiin arvoihin tulevaisuuden talouden tulisi perustua.
8. Millaisia suuria kysymyksiä itse näet, että talouden tulevaisuuteen liittyy?
Isoja kysymyksiä riittää talouden suhteessa ilmastonmuutokseen, jäteongelmaan, vaurauden keskittymiseen, suuryritysten vallan kasvuun, tekoälyyn ja niin edelleen. Oleellista on, nähdäänkö talous itseisarvona vai keinona, jonka avulla voidaan tukea kestävän kehityksen tavoitteita. Tähän liittyen toinen kysymys kuuluu: miten taloudelle ominainen muutosvoimaisuus voitaisiin valjastaa reilun ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen?
9. Millaista talouspuhetta kaipaisit poliitikoilta vaalien alla?
Globaalien haasteiden ratkaisu edellyttää merkittäviä rakenteellisia uudistuksia taloudessa. Niitä ei voida tehdä yhden vaalikauden aikana. Siksi soisin, että poliitikoilta löytyisi rohkeutta tuoda esiin visioita siitä, miten taloutta ja yhteiskuntaa kehitetään pitkällä aikajänteellä.
10. Terveisiä suomalaisille taloustoimittajille?
Ei tarvitse olla taloustoimittaja voidakseen kirjoittaa taloudesta. Talous liittyy kaikkeen, ja siksi sitä voidaan tarkastella erilaisista näkökulmista. Toimittajat voisivat vaalia rakentavaa keskustelua, joka loisi siltaa eri ajattelutapojen välille.