Puolet maailman asuttavasta maapinta-alasta on käytetty maanviljelyyn. Viljelyalasta 77 prosenttia on karjan käytössä.

Vaikka karja vie viljelykasveja enemmän tilaa, ihmiset saavat paljon pienemmän osan ravinnostaan liha- ja maitotuotteista kuin kasveista. Vain 18 prosenttia maailman kaloreista ja 37 proteiineista tulee eläinperäisistä tuotteista.

Ero on vielä suurempi kuin pinta-alat antavat ymmärtää. Viljelykasveista 36 prosenttia päätyy eläinten ruuaksi ja 55 ihmisten ruuaksi, selviää National Geographicin artikkelista. Tämä tarkoittaa sitä, että alle yksi viidesosa viljelyyn käytettävästä pinta-alasta tuottaa suurimman osan ihmisten ravinnosta.

Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen biomassa on yli kymmenen kertaa vähemmän kuin karjan.

Koska karja vie leijonan osan elintilasta, karjaeläimiä täytyy olla määrällisesti paljon. Karjan osuus kaikkien eläinten biomassasta onkin 4 prosenttia. Vertailun vuoksi maailman lähes 8 miljardin ihmisen biomassa on 2,5 prosenttia eli lähes puolet pienempi kuin karjaeläinten.

Karjaeläimiä on myös huomattavasti enemmän kuin mitään luonnonvaraisia nisäkkäitä. Luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen biomassa on yhteensä 0,38 prosenttia, eli yli kymmenen kertaa vähemmän kuin karjan.

Koska karja vie sekä tilaa että massaa, se jättää suuren jäljen maailmaan. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) mukaan karjan osuus on noin 14,5 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä.