Artikkelikuva
Koronakaranteenissa ollut Teivo Teivainen kuvattiin Perun pääkaupungissa Limassa.

Hakaristiä tutkinut professori Teivo Teivainen ei kannata hakaristikieltoa – Kansallisilla symboleilla on viestitty rajanvedosta Suomen ja Venäjän välillä

Kansallisia symboleja tutkimalla voi avautua uudenlaisia näkökulmia historiaan, kulttuuriin ja suomalaisuuteen, sanoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Teivainen tutkii hakaristin käytön historiaa Suomessa ja työstää aiheesta kirjaa.

1. Millainen merkitys Suomen kansallisilla symboleilla on maan identiteetille?

Symbolien kautta voi pohtia mielenkiintoisia asioita identiteetistä. Ennen Suomen itsenäistymistä joillakin intellektuelleilla oli huoli siitä, että maata ei nähty eurooppalaisena valkoisena kansana. Mitä itsenäistymisen myötä syntyneet symbolit kertovat maan identiteetistä ja pyrkimyksestä olla etnisesti valkoinen kansa? Mielestäni tämä näkökulma on jäänyt vähälle huomiolle Suomen historiassa. Symbolien kohdalla on hyvä pohtia, missä määrin ne ovat syy johonkin asiaan ja missä määrin seurausta jostakin.

2. Mitä Suomen kansallisten symbolien on mielestäsi tarkoitus viestiä?

Symbolien tarkoitus on viestiä kansallista yhtenäisyyttä. Itsenäistymisen aikaan ja sen jälkeen symboleiden tarkoitus on ollut viestiä myös rajanvedosta Suomen ja Venäjän välillä. Rajanvedon tekeminen itään on ollut myös keino kertoa, että Suomi on valkoinen ja kuuluu Eurooppaan.

3. Miksi Suomen vaakunassa esiintyvä leijona jakaa paljon mielipiteitä?

Leijona on kiinnostava symbolisten kamppailujen kohde. Radikaali oikeisto on ottanut leijonan käyttöönsä, mikä on johtanut mielipiteiden jakautumiseen. Paljon on ollut keskustelua siitä, pitäisikö leijona niin sanotusti omia takaisin. Tätä esimerkiksi Vihreät yritti joskus vaalimainoksessaan. Keskustelu symboleiden käytöstä on ilmiö, jota muualla maailmassa on ollut paljon. Suomi tulee tässä jälkijunassa.

4. Tutkit hakaristin käytön historiaa Suomessa. Symboli liitetään usein natsismiin. Mikä on ollut hakaristin alkuperäinen symbolinen merkitys?

Aivan alkuperäistä hakaristin symbolista merkitystä on mahdotonta saada selville. Symbolin historia ulottuu monen vuosituhannen päähän, ja sitä on käytetty eri kulttuureissa eri aikoina. Monissa kulttuureissa hakaristi on liitetty onneen, hedelmällisyyteen tai aurinkoon.

5. Milloin ja miten hakaristi on tullut Suomeen?

Akseli Gallen-Kallelaa voidaan pitää yhtenä Suomen symbolisen kuvaston luojista. Kuvataiteessa Gallen-Kallela on käyttänyt hakaristiä ensimmäisen kerran Aino-triptyykin kehyksissä vuonna 1889. Myöhemmin vuonna 1918 ruotsalainen tutkimusmatkailija ja kreivi Eric von Rosen lahjoitti Suomen ilmavoimille lentokoneen ja maalautti lentokoneen siipiin sinisen hakaristin onnen merkiksi. Näin hakarististä tuli Suomen ilmavoimien tunnus. Von Rosen vaikutti vasta myöhemmin Ruotsin natsipiireissä ja oli Hitlerin ystävä.

Rajanvedon tekeminen itään on ollut keino kertoa, että Suomi on valkoinen ja kuuluu Eurooppaan.

6. Suomen ilmavoimat käytti 1918 alkaen hakaristitunnusta, mutta esikunta luopui siitä viime vuonna. Oliko luopuminen oikea ratkaisu?

Minulla ei ole tähän vahvaa kantaa, mutta olen yrittänyt tutkia, onko hakaristi ilmavoimille optimaalinen symboli maanpuolustuksen kannalta. Itsenäisen Suomen alkuvuosina hakaristi symboloi osaltaan Suomen kuulumista länteen. Keskustelua seuratessa tulee vaikutelma, että osa symbolin käytön puolustajista ajattelee vieläkin näin. On ilmeistä, että hakaristin käyttö on ongelmallista läntisen liittoutumisen ja Nato-yhdentymisen kannalta. Varsinaisia hyötyjä ilmavoimien hakaristitunnuksen käytöstä ei ole tullut esiin. Voi myös kysyä: samastuvatko asevelvollisuusikäiset nuoret hakaristiin?

7. Missä kaikkialla hakaristiä on Suomessa käytetty symbolina?

Suomen ilmavoimien tunnuksen lisäksi hakaristin voi löytää esimerkiksi arkkitehtuurista, taiteesta, käsitöistä ja tekstiileistä. Symboli löytyy myös kunniamerkeistä ja lyhytsakaraisena Suomen tasavallan presidentin lipusta. Lisäksi sitä käytettiin Lotta Svärd -järjestön tunnuksessa ja Suomen Sairaanhoitajatarliiton jäsenmerkissä. Suomen panssarijoukkojen tunnukseksi se otettiin 1941.

8. Saksassa hakaristin käyttö on laissa kiellettyä. Olisiko tällainen kielto mielestäsi tarpeellinen myös Suomessa?

Itse en kannata hakaristikieltoa. Symbolien kieltäminen ei ole yksinkertaista, sillä hakaristiä olisi hyvin vaikea tarkasti määritellä. Millainen kuvio voidaan tulkita tai ei voida tulkita hakaristiksi? Kuinka pitkiä sen sakarat ovat? Entä mihin suuntaan se pyörii? Hakaristin määrittelyssä pitäisi tehdä loputtomasti rajanvetoja ja tulkintoja. Symbolikiellot ovat myös sidoksissa sananvapauskysymyksiin, jotka ovat monimutkaisia.

9. Olisiko Suomen kansallisia symboleja mielestäsi mahdollista tai tarpeellista nykyaikaistaa?

Varmasti olisi, ja monia kansallisia symboleja on jo muunneltu ja päivitetty. Esimerkiksi Ylioppilaskunnan Laulajat järjesti 2017 laulukilpailun, jossa etsittiin ”Siniristilippumme”-laulun rinnalle uutta laulua, joka kuvaa Suomen lippua. Lähtökohtana oli, että perinteisen Lippulaulun sanat eivät ehkä enää palvele tarkoitustaan.

10. Jos saisit itse suunnitella symbolin, joka kuvastaa sinulle itsellesi parhaiten Suomea, millainen se olisi?

Voisin kuvitella, että siinä näkyisi Suomen ainutlaatuinen kirjastolaitos jollain tavalla. Helsingin Kallion kirjasto on minulle tärkeä, joten se voisi näkyä symbolissani.