Tutkijat: Ilmastonmuutos pahensi hyvin todennäköisesti Pakistanin historiallisia tulvia – Vastaavia tapahtumia tulee vain kerran sadassa vuodessa

Ilmastonmuutos, heikko varautuminen ja ihmisten haavoittuvuus ovat syitä siihen, miksi Pakistanin tulvat olivat niin tuhoisia, sanoo tutkijaryhmä.

Pakistanin historialliset tulvat ovat herättäneet keskustelua siitä, onko ilmastonmuutoksella ollut vaikutusta katastrofin laajuuteen. Uuden tutkimuksen mukaan vastaus on hyvin suurella todennäköisyydellä kyllä.

Eri maiden tutkijoista koottu, ilmastonmuutoksen ja sääilmiöiden yhteyksiä tutkivan World Weather Attribution Initiativen mukaan ilmastonmuutos todennäköisesti voimisti Pakistanin monsuunisateita, mikä taas johti tulviin.

”Voimme sanoa hyvin luottavaisin mielin, että sateet olisivat olleet vähemmän todennäköisiä ilman ilmastonmuutosta. Sateet ovat lisääntyneet melko lailla”, sanoi tutkimuksessa mukana ollut brittiläisen Imperial Collegen tutkija Friederike Otto The Guardian -lehdelle.

Pakistanin tulvat alkoivat kesäkuun puolivälissä, ja ne ovat vaikuttaneet noin 33 miljoonan ihmisen elämään. Elokuussa sadetta tuli kolme kertaa enemmän kuin tavallisesti, ja joissakin maakunnissa sateita on saatu 7–8 kertaa keskimääräistä enemmän. Arvioiden mukaan jopa kolmannes maasta on jäänyt tulvaveden alle.  Maahan on julistettu hätätila, ja YK on julkaissut hätäapuvetoomuksen avun toimittamiseksi.

Ilmastonmuutoksen tarkkaa vaikutusta katastrofiin on vaikea laskea, sillä sateet vaihtelevat alueittain.Tutkijat päätyivät selvittämään keskimääräisiä maksimisateita Indusjoen alueella sekä erikseen kahdessa pahimmin kärsineessä maakunnassa, Sindhissä ja Balochistanissa eri mittaisina aikaperiodeina.

Tulosten mukaan Sindhissä ja Balochistanissa sateet olivat jopa 75 prosenttia voimakkaammat ja Indusjoen alueella 50 prosenttia voimakkaammat kuin ne olisivat olleet ilman ilmaston lämpenemistä. Lukuihin liittyy paljon epävarmuutta, he muistuttavat.

Tutkijoiden mukaan vastaavanlaiset tapahtumat ovat edelleen epätodennäköisiä: niiden todennäköisyys on nykypäivän ilmastossa noin kerran sadassa vuodessa. 

Tulvien tuhoisuuteen ovat tutkijoiden mukaan ilmastonmuutoksen lisäksi vaikuttaneet myös monet muut seikat: vesi on noussut alueille, joilla on tärkeää infrastruktuuria ja asutusta. Varautuminen katastrofeihin on ollut heikkoa ja jokien hallintajärjestelmä vanhentunut. Samaan aikaan epävakaasta poliittisesta tilanteesta kärsivät ihmiset ovat olleet erityisen haavoittuvia katastrofin vaikutuksille.

Arviot vahinkojen suuruudesta ovat tällä hetkellä noin 30 miljardia dollaria. YK:n katastrofiavun toimiston OCHA:n mukaan (pdf) noin 1,17 miljoonaa taloa on vahingoittunut ja 556 000 tuhoutunut. 755 000 maatalouseläintä on kuollut. Myös viljelysmaata, kouluja ja sairaaloita on tuhoutunut.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!