Satelliitit tarjoavat apua metsäkadon torjuntaan – Tutkimuksen mukaan varoitusjärjestelmä vähensi metsäkatoa Keski-Afrikan maissa lähes viidenneksellä

Satelliittijärjestelmä säästää metsänvartijoiden ja vapaaehtoisten aikaa lähettämällä varoituksen metsäpeiton pienenemisestä sähköpostitse, selvisi yhdysvaltalaistutkimuksessa. Tieto on merkityksellinen etenkin hiilidioksidipäästöjen leikkaamisen kannalta.

Satelliitteja voidaan hyödyntää metsäkadon torjumisessa ainakin keskisen Afrikan maissa, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Yhdysvaltalaisen Wisconsin-Madisonin yliopiston ja sen kumppanien tekemän tutkimuksen mukaan metsäkato väheni keskimäärin 18 prosenttia kahden vuoden aikana yhdeksässä Afrikan maassa, joissa käytettiin varoitusjärjestelmää.

Marylandin yliopiston kehittämä GLAD-varoitusjärjestelmä (Global Land Analysis & Discovery) perustuu satelliittitietoihin. Järjestelmä päivittää tietoja noin viikon välein ja varoittaa, kun 900 neliömetrin kokoisella alueella havaitaan metsäkatoa. Tilaajille, kuten viranomaisille, metsänvartijoille tai ympäristöjärjestöille, lähetetään varoitus sähköpostitse.

Näin metsäkadon estämiseksi voidaan toimia.

”Ennen GLADia hallitusten toimijoiden ja muiden metsäkadon torjunnassa mukana olevien piti luottaa vapaaehtoisten tai metsänvartijoiden raportteihin. He eivät tietenkään voi olla kaikkialla, mikä on valtava rajoite sille, että metsäkato löydetään ajoissa ja voidaan estää”, sanoo tutkimuksen teossa mukana ollut tutkija Jennifer Alix-Garcia Oregonin yliopiston tiedotteessa.

Hiilidioksidipäästöjen säästämisen arvo oli tutkimuksen mukaan metsäkadon välttämisen ansiosta 149–696 miljoonaa dollaria (121–567 miljoonaa euroa).

Metsää häviää vuosittain noin 4,7 miljoonaa hehtaaria. Se on tärkeä tekijä ilmastonmuutoksessa, sillä maankäytön muutosten, kuten metsäkadon, arvioidaan aiheuttavan noin 6–17 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Metsäkadon torjunta on tärkeää myös siksi, että sitä pidetään hiilidioksidipäästöjen leikkaamisen kannalta jopa kymmenen kertaa tehokkaampana kuin uusien puiden istutusta.

Afrikan maista tutkimuksessa olivat mukana muun muassa Kongon demokraattinen tasavalta, Kamerun ja Keski-Afrikan tasavalta.

Tutkimusta tehtiin myös Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Siellä tulokset eivät kuitenkaan olleet merkittäviä. Tutkimusta johtanut tutkija Fanny Moffette arvioi sen johtuvan siitä, että näillä alueilla varoitusjärjestelmiä oli jo saatavilla. Lisäksi Kolumbiassa ja Nicaraguassa oli poliittisesti epävakaata, mikä on saattanut vaikuttaa tutkimustuloksiin.

Tutkimus julkaistiin Nature Climate Change -lehdessä.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!