Suomi on harvinaisen rasistinen maa.
Kaikissa maissa on rasistisia rakenteita, mutta Suomi erottuu Euroopassa joukosta. EU:n selvityksessä Suomessa rasismia kohdanneita ihmisiä oli hälyttävän paljon. Suomi on myös hyvin valkonormatiivinen maa, mikä ilmenee esimerkiksi “oikean kotimaan” tiedustelemisena ei-valkoisilta.
Rasistiksi ei synnytä vaan opitaan.
Rasismi opitaan normeista ja käytännöistä. Rasismi on helppo sisäistää, koska rakenteet ohjaavat siihen.
Kasvatus- ja opetustyöntekijöillä on hyvät mahdollisuudet ehkäistä rasismia.
Kyllä, koska kaikki käyvät koulujärjestelmän läpi. Järjestelmän tavoitteena on antaa kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet, minkä saavuttamiseksi rasismin ehkäiseminen on välttämätöntä.
Ohjaamme Rauhankasvatusinstituutin koulutuksissa opettajia tunnistamaan oman etuoikeutetun asemansa ja piilevät asenteensa. Sitten neuvomme tarkastelemaan esimerkiksi opetuksessa käytettäviä kirjoja. Esiintyykö niissä vain valkoisia päähenkilöitä? Onko ei-valkoisilla niissä aktiivista toimijuutta?
Kasvatus- ja opetustyössä ei tehdä riittävästi rasismin ehkäisemiseksi.
Tällä hetkellä asiasta onneksi puhutaan paljon. Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksessä kuitenkin ilmeni, että kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta lähtien koetaan rasismia. Asialle ei siis selvästikään tehdä vielä tarpeeksi.
Rasistiset rakenteet ovat osa rodullistettujen arkipäivää.
Ne ovat osa meidän kaikkien arkipäivää. Valkoiseen normiin kuuluvien on vain vaikeampi huomata niitä. Esimerkiksi työmarkkinoilla rakenteet näkyvät voimakkaasti. Tutkimuksissa on havaittu, että suomenkielisellä nimellä pääsee huomattavasti helpommin työhaastatteluun kuin ei-suomenkielisellä nimellä.
Jokainen voi osallistua rakenteiden purkuun.
Rakenteiden purkaminen on jokaisen velvollisuus. Työpaikoilla kannattaa ehdottomasti kyseenalaistaa syrjivä toiminta ja kertoa siitä ylemmälle tasolle. Myös äänestämällä voi vaikuttaa.
Rasismi on mahdollista kitkeä yhteiskunnasta kokonaan.
Uskon niin, mutta se vaatii paljon töitä ja kaikkien osallistumista. Tarvitaan talkoot, joissa mietitään, millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää. Suomi on uskomaton yhteiskunta, mutta täällä on vielä pitkä matka yhdenvertaisuuteen. Toivoisin, että omana elinaikanani saisimme edes rakenteellisia ongelmia purettua.
Kuka?
Akunna Onwen
Ammatti: Antirasismin ja yhdenvertaisuuden koulutussuunnittelija Rauhankasvatusinstituutissa.
Tausta: Suorittanut kandidaatin tutkinnon Maastrichtin yliopistossa poliittisesta kulttuurista. Opiskelee sosiologiaa
Helsingin yliopistossa.
Harrastukset: Mukana Good Hair Day -kollektiivissa, joka juhlistaa afrosuomalaisuutta. Lisäksi harrastaa lukemista, tanssimista ja sirkusta.