YK-järjestöt: 45 miljoonaa ihmistä kärsii lähiaikoina ruokapulasta eteläisessä Afrikassa

Kansainväliseltä yhteisöltä vaaditaan lisää rahoitusta myös pitkäaikaiseen työhön, sillä eteläisen Afrikan lämpötilat nousevat kaksi kertaa muuta maailmaa nopeammin.

Peräti 45 miljoonaa ihmistä kärsii vakavasta ruokaturvan epävarmuudesta 16 maassa eteläisen Afrikan alueella seuraavien puolen vuoden aikana, varoittavat YK:n elintarvikejärjestöt.

Yhdeksän eniten kärsivää maata ovat Angola, Zimbabwe, Mosambik, Sambia, Madagaskar, Malawi, Namibia, Eswatini eli entinen Swazimaa sekä Lesotho. Niissä yli 11 miljoonaa ihmistä luokitellaan nyt kansainvälisessä ruokaturvaluokituksessa ”kriisissä” tai ”hätätilassa” eläväksi. Hätätilan jälkeen seuraava porras on suoranainen nälänhätä.

YK:n elintarvikejärjestöt FAO, IFAD ja WFP vaativat lisärahoitusta ruokakriisin torjumiseksi.

”Monilta maaseutuyhteisöiltä voi mennä ainakin kaksi tai kolme kasvukautta normaaliin tuotantoon palaamiseksi, joten välitön tuki on elintärkeää”, muistuttaa Alain Onibon, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn eteläisen Afrikan koordinaattori tiedotteessa.

Syynä kuivuuteen ovat äärimmäiset sääilmiöt. Viimeisen viiden kasvukauden aikana vain yhden aikana sateet ovat olleet normaaleja, ja kuivuus on joillakin alueilla pahinta 35 vuoteen. Lisäksi syklonit ja tulvat ovat tuhonneet satoa.

Vastaavanlaisten sääilmiöiden voi odottaa toistuvan alueella, sillä eteläisen Afrikan lämpötilat nousevat kaksi kertaa nopeammin kuin globaalisti keskimäärin. Järjestöt vaativatkinkansainväliseltä yhteisöltä investointeja myös pitkäaikaisempiin toimenpiteisiin, jotta yhteisöt voisivat varautua paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

”Alue on hyvin herkkä järkytyksille, ja se kärsii kroonisesta nälästä, epätasa-arvosta ja rakenteellisesta köyhyydestä. Ilmastonmuutos on eksistentiaalinen hätätila, johon pitää puuttua välittömästi”, varoittaa IFADin eteläisen Afrikan johtaja Robson Mutandi tiedotteessa.

YK:n ruokajärjestöjen on tarkoitus auttaa yli 11:ta miljoonaa ihmistä vuoden 2020 puoleen väliin mennessä. Hätäavun lisäksi tarkoituksena on auttaa pienviljelijöitä lisäämään tuotantoa ja vähentämään sadon menetyksiä, käyttämään maaperää ja vesivaroja kestävästi, rokottaa karjaa sekä mahdollistaa parempi lainojen saanti ja markkinoille pääsy.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!