Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.

Bangladeshiin paenneita rohingyapakolaisia saatetaan pian ryhtyä palauttamaan takaisin Myanmarin Rakhinen osavaltioon, josta he pakenivat etnisiä puhdistuksia lähes kaksi vuotta sitten. 

Medioiden ja kansainvälisten järjestöjen mukaan Myanmarin viranomaiset ovat valinneet palautettavaksi 3 454 ihmistä 22 000 ihmisen listalta. Avustus- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat asiasta huolissaan, sillä niiden mukaan olosuhteet Myanmarissa eivät vieläkään ole sellaiset, että pakolaisten olisi turvallista paeta. 

”Myanmar ei ole vielä puuttunut systemaattiseen vainoon ja väkivaltaan rohingyoja vastaan, joten pakolaisilla on kaikki syyt pelätä turvallisuutensa puolesta, jos he palaavat. — Yhdenkään pakolaisen ei pitäisi tuntea pakkoa palata paikkaan, joka ei ole turvallinen”, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin (HRW) Etelä-Aasian johtaja Meenakshi Ganguly tiedotteessa.

Myös avustusjärjestö Oxfam sekä Pelastakaa Lapset ja joukko muita järjestöjä ovat vaatineet, että pakolaisten paluun on oltava ehdottomasti vapaaehtoinen. 

Pakolaiset ovat protestoineet paluusuunnitelmia ja vaatineet esimerkiksi kansalaisuutta ja korvauksia väkivaltaisuuksista. Sen sijaan Myanmarin hallinto on esitellyt heille idean henkilökortista.

”Emme halua mennä takaisin Myanmariin, jossa niin monet läheisemme eivät saaneet edes hautajaisia vaan päätyivät joukkohautoihin sen jälkeen, kun heidät oli tapettu”, HRW kertoo erään pakolaisen sanoneen.

Rohingyat ovat syrjitty ja vainottu muslimivähemmistö, joilla ei ole Myanmarin kansalaisuutta eikä muitakaan perusoikeuksia.  Bangladeshiin on paennut yli 740 000 rohingyaa vuoden 2017 elokuun 25. päivästä lähtien.

Tuolloin Myanmarin armeija aloitti heidän asuttamassaan Rakhinen osavaltiossa laajat etniset puhdistukset, joissa poltettiin rohingyojen kyliä ja tapettiin heitä. Taustalla olivat rohingyojen aseellisten ryhmittymän tekemät iskut poliiseja vastaan. YK:n tutkintakomissio kertoi myöhemmin, että Myanmarin armeijan johtoa on perusteltua epäillä kansanmurhasta.

Bangladeshiin muodostunut pakolaisleiri on maailman suurin, ja rohingyojen palautuksia on suunniteltu useampaan otteeseen. Ne ovat aina kuitenkin peruuntuneet. Tällä kertaa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja Bangladeshin viranomaiset konsultoivat palaavaksi listattuja pakolaisia varmistaakseen, että nämä todella haluavat lähteä.

YK:n turvallisuusneuvoston aikoo keskustella palautussuunnitelmasta tänään suljetuin ovin.

Noin 125 000 rohingyan arvioidaan yhä elävän Rakhinen osavaltiossa leireillä vailla mahdollisuutta poistua. Bangladeshissa elää yhteensä lähes miljoona rohingyaa, sillä osa heistä oli paennut maahan jo ennen elokuun 2017 tapahtumia. 

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!