Suomen kehitysyhteistyö on ollut päättyvällä hallituskaudella historiallisessa murroksessa. Hallituskautta leimasivat paitsi valtavat leikkaukset, myös rahoituksen suuntaaminen finanssisijoituksiin ja järjestöjen rahoituksen voimakas supistaminen, summaa kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Fingo tuoreessa analyysissaan.
”Nopeat leikkaukset ovat paitsi jättäneet miljoonat vaille apua, myös vahingoittaneet Suomen mainetta vastuullisena ja vakaana toimijana kansainvälisesti. Vahinkojen korjaamisessa on seuraavalla hallituksella työsarkaa”, sanoo Fingon vaikuttamistyön johtaja Rilli Lappalainen tiedotteessa.
Kehitysyhteistyön rahoitusta leikattiin 40 prosenttia heti hallituskauden alussa, ja rahoitusta kasvatettiin vain vähän seuraavina vuosina. Rahaa suunnattiin etenkin yksityiseen kehitysrahoitukseen.
Erityisen paljon leikattiin järjestöiltä sekä monenkeskisestä yhteistyöstä eli käytännössä YK-toimijoilta. Monet järjestöt joutuivat ajamaan alas ohjelmansa nopeasti.
Hallituksen kehityspolitiikassa on kuitenkin järjestöjen mukaan ollut hyvääkin. Kehityspolitiikassa on käsitelty etenkin tuloksellisuutta; viime marraskuussa muun muassa ilmestyi uusi tulosraportti. Kehityspolitiikan uudet painopisteet, kuten naisten ja tyttöjen asema, ovat olleet hyviä. Perussuomalaisia ja sinisiä lukuun ottamatta kaikki puolueet tähtäävät yhä siihen, että 0,7 prosenttia Suomen bruttokansantulosta suunnattaisiin kehitysyhteistyöhön.
Esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman ja oikeuksien edistämiseen käytettiin kuitenkin todellisuudessa noin 40 prosenttia vähemmän kehitysyhteistyörahoitusta kuin edellisellä hallituskaudella, Fingon analyysissä muistutetaan. Kaikkein köyhimpien maiden osuus kehitysyhteistyörahoituksesta on vähentynyt.
Analyysin mukaan myöskään Suomen toimet kestävän kehityksen edistämiseksi ja ilmastonmuutoksen estämiseksi eivät ole olleet riittäviä. Suomi on kyllä muun muassa raportoinut edistymisestään YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, liittynyt Pariisin ilmastosopimukseen ja kieltänyt kivihiilen.
Toisaalta politiikka ei sinänsä ole muuttunut kestävämpään suuntaan. Suomi ei myöskään ole esimerkiksi nostanut vuoden 2030 päästövähennystavoitettaan ja leikkasi kansainvälistä ilmastorahoitustaan, analyysissa todetaan.