Artikkelikuva
Järjestöjen mielestä päätös uusista öljynporausluvista Norjassa tekee mahdottomaksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääsemisen.

Oikeus: Norja ei ole vastuussa ulkomaille myydyn öljyn päästöistä

Norjan oikeusjuttu arktista öljynporausta vastaan sai päätöksensä viime viikolla. Oikeudessa selvitettiin, saako Norja laajentaa öljyteollisuuttaan vai pitääkö sen suojella kansalaisiaan ilmastonmuutokselta.

Oikeudenkäynti arktista öljynporausta vastaan on saatu päätökseen Norjassa. Jutussa Norjan valtion haastoivat oikeuteen ympäristöjärjestöt Greenpeace, Natur og ungdom ja isovanhempien ilmastokampanja. 

Haasteen perustelu oli, että hallitus on antanut öljynporauslupia useille öljy-yhtiöille Norjan Barentsinmerellä. Luvat myönnettiin sen jälkeen, kun maa allekirjoitti YK:n Pariisin ilmastosopimuksen.

Järjestöjen mielestä Norja ei voi enää avata uusia öljylähteitä, vaan osa jo löydetystä öljystäkin pitää jättää maan alle ilmastonmuutoksen pahimpien vaikutusten torjumiseksi. Heistä päätös uusista porausluvista tekee mahdottomaksi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääsemisen. 

Norja oli ensimmäisiä sopimuksen allekirjoittajia.

Perustuslakia ei rikottu

Oikeuden mukaan Norjan hallitus ei ole rikkonut maan perustuslakia. Oikeus kuitenkin sanoi, että Norjan perustuslaki suojelee oikeutta terveeseen ympäristöön ja hallituksen pitää tukea tuota oikeutta.

Arktis-asiantuntija Laura Meller Suomen Greenpeacesta toteaa, että oikeus ei katsonut Norjan hallituksen olevan vastuussa päästöistä, jotka syntyvät ulkomaille myydyn öljyn polttamisesta. Ympäristöpykälän tunnustamisen hän uskoo kuitenkin kannustavan muita vastaavan kaltaisiin haasteisiin.

”Uskoisin, että haitan pitäisi vain olla hyvin suora ja konkreettinen, paikallinen”, hän sanoo, ja kertoo esimerkin Yhdysvalloista. Siellä paikalliset ihmiset ovat saaneet suljettua useita hiilivoimaloita, koska he ovat voineet osoittaa, että voimaloista on haittaa heidän terveydelleen.

Öljyn ja hiilen tuottaminen ja polttaminen on kuitenkin aina konkreettista ja paikallista toimintaa, vaikka ilmastonmuutos ja ilmastovastuu ovatkin olleet vähän abstrakteja asioita. Hän toivoo ja uskoo, että ihmiset ympäri maailmaa inspiroituvat koettelemaan perustuslaillista ympäristöoikeuttaan oikeussaleissa.  

Järjestöt pettyivät

Haasteessa mukana olleet ympäristöjärjestöt pettyivät päätökseen. Norjan Greenpeacen johtaja Truls Gulowsen sanoo järjestöjen tiedotteessa, että hyvä uutinen on, että oikeus tunnusti Norjan perustuslain ympäristöpykälän.

”Olemme kuitenkin pettyneitä siitä, että oikeuden mielestä Norjalla ei ole vastuuta planeetan ilmaston vahingoittamisessa.”

Natur og ungdom -järjestön johtaja Ingrid Skjoldvær on tyytyväinen, että järjestöt toivat esiin sen, että Norjan perustuslaki antaa tuleville sukupolville oikeuden turvalliseen ja terveeseen ympäristöön. Hänestä tämä on tärkeä askel kohti ympäristön entistä voimakkaampaa suojelua.

Ministeri iloitsee

Norjan valtion puolesta oikeudessa oli öljy- ja energiaministeriö. Öljy- ja energiaministeri Terje Søviknes iloitsi päätöksestä.

”Tämä on merkittävä päivä maan öljyteollisuuden kehittämiselle”, hän sanoo ministeriön tiedotteessa.

Öljy-yhtiö Statoil suunnittelee nyt öljynporauksen aloittamista Johan Castberg -kentällä Barentsinmerellä. Søviknes iloitsee uusista työpaikoista, joita öljyteollisuuden laajentaminen tarjoaa. Nyt kun öljyn maailmanmarkkinahinta on matala, öljyteollisuus on irtisanonut runsaasti työntekijöitä.

Öljyn tulevaisuus on herättänyt paljon keskustelua Norjassa viime aikoina. Yhä useampi norjalainen haluaisi jättää osan öljystä maan alle ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Toisaalta öljy on Norjan rikkauden takana ja vuonna 2016 öljyteollisuus työllisti hieman yli 185 000 ihmistä.

Hollannissa erilainen päätös

Hollannissa ympäristöjärjestö Urgenda voitti vastaavankaltaisen haasteen vuonna 2015. Tuomioistuin päätti silloin, että Hollannin pitää leikata kasvihuonekaasupäästöjään ainakin 25 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Suomen Greenpeacen Laura Meller arvelee, että erona tapauksissa oli niiden kohdentaminen. Norjassa arvioitiin, ovatko hallituksen myöntämät öljyluvat perustuslain mukaisia, eikä oikeus ajatellut, että Norjan hallitus olisi vastuussa päästöistä, jotka syntyvät öljyn käyttämisestä muissa maissa.

Hollannissa taas pohdittiin sitä, pitääkö maan vähentää päästöjään aiottua nopeammin, jotta maa tekisi oman osuutensa kansainvälisissä ilmastotalkoissa.

Meller on oikeuden päätöksestä pahoillaan.

”Jos Norja ei hillitse öljynporaustaan, mikä muukaan öljymaa niin tekisi. Rikkaana teollisuusmaana Norjan pitäisi näyttää tässä asiassa esimerkkiä”, hän sanoo. 

Kanteen takana olevat järjestöt paneutuvat nyt oikeuden päätökseen ja perusteluihin ja harkitsevat korkeampiin oikeusasteisiin vetoamista.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!