Selvitys: Vastuullisuudesta puhuminen on arkipäivää suomalaisyrityksille, mutta ihmisoikeusriskien huomioinnissa on suuria eroja

Reilu kauppa ry selvitti, mitä suomalaiset tekstiili- ja elintarvikealan yritykset kertovat toimintansa aiheuttamista ihmisoikeusriskeistä. Sen mukaan merkittävä edistysaskel on jo se, että monet yritykset myöntävät toimitusketjunsa ihmisoikeusriskit.

Dressmann, Kesko, S-ryhmä, Stockmann ja Tokmanni pärjäävät parhaiten tuoreessa vertailussa, jossa selvitettiin suurimpien Suomessa toimivien elintarvike- ja vaateyritysten avoimuutta sekä ihmisoikeusriskien torjuntaa.

Reilu kauppa ry:n tekemässä vertailussa ei selvitetty yritysten mahdollisia ihmisoikeusrikkomuksia vaan käytiin läpi yritysten verkkosivut ja selvitettiin, mitä ne itse kertovat omasta tuotantoketjustaan ja siihen liittyvistä ihmisoikeusriskeistä.

Ihmisoikeusriskeillä tarkoitetaan esimerkiksi pakkotyötä, lapsityövoiman hyväksikäyttöä, kohtuuttomia työaikoja, terveydelle haitallisia työmenetelmiä sekä elämiseen riittämätöntä palkkaa.

”Ihmisoikeusriskien myöntäminen on tärkeää, koska se edistää niiden vähentämistä ja lisää muiden yritysten, kuluttajien ja poliittisten päättäjien tietoisuutta”, sanoo Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi tiedotteessa.

Vertailun mukaan monet yritykset myöntävät oman toimitusketjunsa ihmisoikeusriskit, mikä on merkittävä edistysaskel yritysten vastuullisuustyössä. Vaateyritykset ovat kuitenkin avoimempia kuin elintarvikeyritykset. Ne käyvät toimittajiensa kanssa tiiviimpää vuoropuhelua ja ovat useammin mukana myös erilaisissa vastuullisuusaloitteissa.

”Kaikki suuret elintarvike- ja vaateyritykset puhuvat vastuullisuudesta, mutta edelleen on suuria eroja siinä, miten tarkasti yritykset kertovat toimistaan esimerkiksi pakkotyön ja muiden ihmisoikeusloukkausten kitkemiseksi. Trendi on se, että ihmisoikeusriskien avoin huomioiminen alkaa olla yrityksille kilpailuetu eikä rasite”, Nahi kertoo.

Esimerkiksi Marimekko, Stockmann ja Tokmanni nimeävät julkisesti omat tuotantoketjunsa vakavimmat riskit. Marimekolla ne ovat puuvillan tuotantoon liittyvät ongelmat, kuten lapsi- ja pakkotyövoiman käyttö.

Vertailussa oli mukana viisi suurinta suomalaista kauppaketjua, kymmenen suurinta elintarvikkeita tuovaa yritystä, seitsemän suurta vaatteita tuottavaa yritystä sekä kodintekstiiliyritys Finlayson.

Suomalaisjärjestöt aloittivat viime viikolla kampanjan, jossa vaaditaan Suomeen pakollista yritysvastuulakia. Tällä hetkellä yritykset eivät ole vastuussa tuotantoketjussaan tapahtuvista rikkomuksista ulkomailla. Myös Reilu kauppa on mukana kampanjassa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!