Aseistakieltäytyjäliitto kritisoi voimakkaasti puolustusministeriön asettaman työryhmän esitystä, jonka mukaan Jehovan todistajat asepalveluksesta vapauttava laki tulisi kumota.
Järjestön mukaan ratkaisu tarkoittaisi ihmisoikeusongelman ratkaisemista käytännössä ihmisoikeuksia heikentämällä. Lisäksi se lisäisi erittäin todennäköisesti totaalikieltäytyjien määrää.
Puolustusministeriö asetti huhtikuussa työryhmän arvioimaan Jehovan todistajien vapautuslain muutostarpeita. Taustalla oli Helsingin hovioikeuden viime helmikuussa antama ratkaisu, jossa jätettiin tuomitsematta totaalikieltäytyjä, koska tuomion antaminen olisi merkinnyt syrjintää Jehovan todistajiin verrattuna. Jehovan todistajilla on Suomessa erivapaus olla suorittamatta ase- tai siviilipalvelusta.
Puolustusministeriön eilen julkaisemassa mietinnössä ehdotetaan Jehovan todistajia koskevan vapautuslain kumoamista. Käytännössä ase- tai siviilipalveluksesta kieltäytyvät Jehovan todistajat siis joutuisivat muiden totaalikieltäytyjien tavoin vankilaan. Työryhmän mukaan näin varmistettaisiin, että kaikkia uskonnollisia ja eettisiä vakaumuksia kohdellaan yhdenvertaisesti.
Aseistakieltäytyjäliitto on ehdotuksesta tyrmistynyt. Sen mukaan nykyistä tilannetta kyllä pitäisi muuttaa, mutta ainoa mahdollinen ratkaisu on vapautuslain laajentaminen koskemaan myös muita vakaumuksia kuin Jehovan todistajia.
”Työryhmän mukaan Jehovan todistajien vapautuslain kumoaminen merkitsisi sitä, että kaikkia uskonnollisia ja eettisiä vakaumuksia kohdeltaisiin lainsäädännössä samalla tavalla. Ikävä kyllä vakaumuksesta rankaisemisen laajentaminen myös siitä tällä hetkellä vapautettuun ryhmään ei ratkaise ihmisoikeusongelmaa”, liitto toteaa kannanotossaan.
Se muistuttaa, että YK:n ihmisoikeuskomitea on useaan otteeseen kehottanut Suomea laajentamaan vapautuslakia ja YK:n ihmisoikeusneuvosto on kehottanut Suomea luopumaan aseistakieltäytyjien vapausrangaistuksista.
Helsingin Sanomien haastattelema puolustusministeriön työryhmän puheenjohtaja Teemu Penttilä kertoo, että esitys lähtee seuraavaksi laajalle lausuntokierrokselle.
Suomessa nostetaan Aseistakieltäytyjäliiton mukaan vuosittain syyte 35–55:tä siviilipalveluksesta tai asevelvollisuudesta kieltäytymisestä tuomittua totaalikieltäytyjää vastaan.