Suomi on Euroopan 5. paras maa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksissa

Suomen sijoitus on noussut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen järjestön ILGA:n vertailussa, mutta muualla Euroopassa edistys on hidastunut, järjestö varoittaa.

Suomi toteuttaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (hlbti) oikeuksia 73-prosenttisesti, selviää hlbti-oikeuksien eurooppalaisen kattojärjestön ILGA-Europen tuoreesta selvityksestä.

Suomi sijoittuu 49 maan vertailussa sijalle viisi. Viime vuonna sijoitus oli 7:s.

Suomi saa raportissa kiitosta voimaan astuneesta tasa-arvoisesta avioliittolainsäädännöstä sekä useista ”kiinnostavista” keskusteluista, jotka liittyvät esimerkiksi sosiaaliturvatunnuksen sukupuolikategorioihin. Myös äitiyslain muutos on pantu merkille.

Suomen kuitenkin sijoitusta alentaa esimerkiksi translaki, joka vaatii sterilisointia edellytyksenä sukupuolen juridiselle tunnustamiselle. Suomea suositellaan muuttamaan lakia, kieltämään intersukupuolisten lasten kosmeettiset leikkaukset sekä luomaan kansallisen toimintasuunnitelman hlbti-ryhmien oikeuksien edistämiseksi.

”Suomi on parantanut sijoitustaan Euroopan sateenkaarirankingissa askel askeleelta, mutta parannettavaa on edelleen lähes jokaisella osa-alueella. Erillisellä, riittävästi resursoidulla lhbtiq-toimintaohjelmalla voitaisiin tehdä tavoitteellista oikeuksien parantamista ja ottaa kerralla harppaus kohti sataa prosenttia”, toteaa raporttia kommentoinut Suomen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestön Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.

ILGA:n arvioimia kategorioita raportissa ovat syrjimättömyys, oikeus perheeseen, vihapuhe ja viharikokset, juridinen tunnustaminen, kansalaisyhteiskunnan tila sekä turva. Suomi on toteuttanut täydet sata prosenttia ILGA:n suosituksista kansalaisyhteiskunnan kohdalla mutta juridisessa tunnustamisessa vain 43 prosenttia.

Indeksin ykkösenä on kolmatta vuotta peräkkäin Malta, joka noudattaa suosituksia 91-prosenttisesti. Sen jälkeen tulevat Belgia, Norja ja Iso-Britannia.

ILGA:n mukaan yleisesti ottaen hlbti-ryhmien oikeuksien kehitys on Euroopassa kuitenkin hidastunut ja jopa pysähtynyt. Järjestön johtajan Evelyne Paradisin mukaan viime vuosikymmeninä saavutetut edistysaskeleet ovat nyt vaarassa.

”Emme saa tehdä sitä virhettä, että ajattelisimme saavuttaneemme tasa-arvon. On liian paljon merkkejä siitä, että populismin ja nationalismin kaltaiset trendit eivät ole vain poliittisia muotisanoja – niillä voi olla pitkäaikainen vaikutus hlbti-ihmisten elämään Euroopassa”, hän sanoo.

Indeksin heikoimpia maita ovat Azerbaidžan, Armenia, Turkki, Monaco ja Venäjä. Ne täyttivät ILGA:n suosituksista vain 5–11 prosenttia.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!