Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen tasa-arvotyö ristiriitaista

Tasa-arvo on Suomen kehityspolitiikan pääpainopiste, mutta silti juuri siitä on leikattu, moittii kehityspoliittinen toimikunta tuoreessa vuosiarviossaan.

Suomen pitäisi uudistaa kehityspolitiikkaansa, jotta sukupuolten tasa-arvoa voitaisiin edistää paremmin kehitysmaissa, sanoo Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) tänään ilmestyneessä vuosiarviossaan Suomen kehityspolitiikan tilasta.

KPT on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa Suomen toiminnan vaikutuksia kehitysmaihin. Se julkaisee vuosittain arvion Suomen kehityspolitiikan tilasta.

Tämänvuotisen arvion mukaan kuva nykyisen hallituskauden kehityspolitiikasta on ristiriitainen. Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo on Suomen kehityspolitiikan ensimmäinen painopiste, tasa-arvotyön rahoitus on vähentynyt 40 prosenttia määrärahaleikkausten vuoksi.

”Tasa-arvotyön painoarvon tulee näkyä myös rahoituksen kohdentumisessa. Siksi Suomen on sitouduttava EU:n tasa-arvoa edistävän toimintasuunnitelman tavoitteeseen. Tasa-arvon tulee olla joko merkittävä osatavoite tai pääasiallinen tavoite 85 prosentissa kaikista uusista kehitysohjelmista vuoteen 2020 mennessä”, KPT toteaa tiedotteessaan.

Suomen pitäisi KPT:n mukaan myös profiloitua ensi vuonna EU-puheenjohtajuuskaudellaan tasa-arvon ja kestävän kehityksen edistäjänä. Siihen on potentiaalia, sillä Suomi toimii kansainvälisillä foorumeilla aktiivisesti naisten ja tyttöjen oikeuksien puolestapuhujana.

KPT toivoo hallitukselta myös aikataulua, jolla virallisen kehitysavun bruttokansantulo-osuus nostetaan YK:n suosituksen mukaisesti 0,7 prosenttiin. Viime vuonna osuus oli vain 0,41 prosenttia.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin Anne-Mari Virolaisen (kok) mukaan ulkoministeriö on tietoinen tasa-arvoon liittyvistä haasteista. Tasa-arvoon ja muihin läpileikkaaviin tavoitteisiin liittyvää ohjeistusta, työkaluja sekä koulutusta ollaan parhaillaan päivittämässä, hän sanoo ulkoministeriön tiedotteessa.

Hänen mukaansa Suomi myös tukee EU:n tasa-arvoa edistävää toimintasuunnitelmaa.

”Kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen on hyvä lähtökohta. Yhtä tärkeää on, että tavoitteet muuttuvat konkreettisiksi tuloksiksi”, hän toteaa.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!