Ilmastopakolaisuus on jo todellisuutta Etelä-Aasiassa

Avustusjärjestöt patistavat alueen valtioita auttamaan paisuvaa ihmisjoukkoa ennen kuin tilanne karkaa käsistä.

(IPS) — Miljoonat ihmiset ovat jo joutuneet Etelä-Aasian maissa jättämään kotinsa ilmastonmuutoksen vuoksi. Avustusjärjestöt patistavat alueen valtioita auttamaan tätä paisuvaa ihmisjoukkoa ennen kuin tilanne karkaa käsistä.

Bangladeshilaisen Tasura Begumin perhe menetti kotinsa ja viljelyksensä mahtavan Padmajoen tulvassa. Tasuran mies joutui lähtemään rakennustöihin Saudi-Arabiaan rahoittaakseen uuden kodin rakentamisen.

Teini-ikäinen poika lähti pääkaupunki Dhakaan, ja Tasura Begum jäi kotiin kahden nuoremman lapsen kanssa. Hän vahtii nyt jokea silmä kovana ja pelkää, että pian on taas lähdettävä vesimassoja pakoon.

Merenpinnan nousu, tulvat ja epäonnistuneet sadot ajavat ennennäkemättömällä tavalla ihmisiä liikkeelle Bangladeshissa, Intiassa, Nepalissa ja Sri Lankassa, varoittaa tuore raportti, jonka ovat laatineet ActionAid, Climate Action Network South Asia ja Bread for the World.

Levottomuudet uhkaavat

Raportti kehottaa valtioita toimiin ennen kuin paisuva muuttoliike johtaa levottomuuksiin ja taisteluun resursseista.

Äkilliset tapahtumat, kuten pyörremyrskyt ja tulvat, aiheuttavat ensin tilapäistä muuttoliikettä. Katastrofien toistuminen johtaa siihen, että ihmiset menettävät omaisuutensa ja säästönsä, mikä häätää heidät maalta kaupunkeihin tai naapurimaihin etsimään työtä. Muuttoliikettä vauhdittavat myös hitaat prosessit, kuten merenpinnan noususta johtuva maan suolaantuminen ja eroosio.

YK:n mukaan Aasian-Tyynenmeren alue on altteinta katastrofeille ja vuonna 2015 kovimmin koeteltiin Etelä-Aasiaa. Siellä kirjattiin 52 katastrofia, joissa kuoli 14 650 ihmistä eli 64 prosenttia koko maailman luonnononnettomuuksien uhreista.

Oikeudet eivät toteudu

Vuosina 2008–2013 yli 46 miljoonaa ihmistä joutui Etelä-Aasiassa jättämään kotinsa äkillisen luonnonilmiön vuoksi. Yli puolet evakoista oli intialaisia.

YK:n Global Environment Outlook ennustaa, että 40 miljoonaa intialaista ja 25 miljoonaa bangladeshilaista uhkaa menettää kotinsa merenpinnan nousun vuoksi vuoteen 2050 mennessä.

”Vaikka ennusmerkit ovat selvät, ilmastonmuutos on yhä paljolti näkymättömissä siirtolaisuuskeskustelussa. Siksi sen uhrit jäävät ilman pakolaisille kuuluvaa suojelua ja oikeuksia”, ActionAidin Harjeet Singh sanoo.

Raportti kiinnittää erityistä huomiota ilmastonmuutoksen uhriksi joutuvien naisten ja tyttöjen ahdinkoon. Jos perheen miehet hankkiutuvat muualle työnhakuun, kotiin jäävien naisten työtaakka kasvaa. Siirtolaisina naiset ja tytöt joutuvat helposti ihmiskaupan uhreiksi.

OIKAISU 21.12. Alkuperäisessä tekstissä oli väärä kirjoittajan ja julkaisijan nimi. Ne on nyt korjattu.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!