YK: Myanmarin vähemmistöjen vaino jatkuu yhä

Rohingoilta kielletään jopa tietyissä ammateissa toimiminen. Aung San Suu Kyin mukaan hallitus ei aio käyttää rohinga-termiä.

YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid Ra’ad Al-Hussein vaatii Myanmarin uutta, demokraattisesti valittua hallitusta lopettamaan maan etnisten vähemmistöjen syrjinnän ja näitä vastaan yhä jatkuvat ihmisoikeusloukkaukset.

Noin 40 prosenttia Myanmarin väestöstä kuuluu erilaisiin etnisiin vähemmistöihin, joista osa käy yhä sotaa hallituksen kanssa. Eilen julkaistun YK-raportin mukaan vähemmistöiltä muun muassa riistetään mielivaltaisesti kansallisuus, heidän liikkumistaan rajoitetaan, heiltä kielletään terveys- ja koulutuspalveluita ja heidän poliittisia oikeuksiaan rajoitetaan. Pidätykset ovat mielivaltaisia ja vapaaksi pääsee lahjusta vastaan. Syytteeseen asetetut saavat harvoin reilun oikeudenkäynnin. Siviileitä vastaan myös hyökätään umpimähkään konflikteissa ja esimerkiksi lapsia pakotetaan taistelemaan.

Erityisen paljon vainotaan islaminuskoisia rohingoja, joihin kohdistuvat loukkaukset saattavat raportin mukaan olla jopa rikos ihmisyyttä vastaan. Rakhinen osavaltiossa maan luoteisosissa eläviä rohingoja on tapettu ja kidutettu. Rohingat eivät esimerkiksi saa opiskella lääke-, talous- tai insinööritiedettä, ja pakolaisleireillä elävät noin 30 000 lasta ovat riippuvaisia avustusjärjestöjen antamasta koulutuksesta.

Myanmarin oppositio voitti viime marraskuussa järjestetyt ensimmäiset demokraattiset vaalit vuosiin. Uusi hallitus on luonut etnisten kysymysten ministeriön, ehdottanut rauhankonferenssia ja perustanut Rakhinen osavaltiota varten oman komitean. Hallitus on kuitenkin perinyt edeltäjiltään syrjivät lait ja rankaisemattomuuden, ja rikkomusten estäminen on pantava etusijalle, Hussein toteaa.

Valtapuolue NLD:tä johtaa pitkään mielipidevankina ollut, länsimaissa demokratia-aktivistina tunnettu Aung San Suu Kyi. Hän ei ole kriitikkojen mukaan puhunut riittävästi rohingoihin kohdistuvista väärinkäytöksistä. Eilen hän sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan, ettei hallitus aio käyttää rohingoista ”rohinga”-termiä jännitteiden välttämiseksi. Monet buddhalaiset kutsuvat rohingoja bengaleiksi ja pitävät näitä laittomina bangladeshilaisina maahanmuuttajina.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!