Euroopan hallitusten maahanmuuttopolitiikka, joka perustuu siirtolaisuuden rajoittamiseen ja estämiseen, tuskin onnistuu vähentämään siirtolaisten tuloa Eurooppaan, sanoo brittiläinen kehitystutkimuslaitos Overseas Development Institute (ODI) tuoreessa raportissaan.

ODI:n tutkijat haastattelivat tutkimustaan varten runsasta 50:tä siirtolaista, pakolaista ja turvapaikanhakijaa, jotka olivat hiljattain saapuneet Berliiniin, Lontooseen, Madridiin ja Manchesteriin. He olivat kotoisin Eritreasta, Senegalista ja Syyriasta. Tutkijat pyrkivät selvittämään muun muassa sitä, vaikuttaako Euroopan maahanmuuttopolitiikka siirtolaisuutta harkitsevien lähtöpäätökseen.

Eurooppaan tuli viime vuonna yhteensä yli miljoona siirtolaista. Monessa maassa siirtolaisuutta on pyritty estämään muun muassa rajavalvontaa kiristämällä ja jopa aitoja rakentamalla. Osa maista pyrkii myös lähettämään lähtömaihin viestin, ettei Eurooppaan kannata tulla.

Tutkimuksen mukaan ihmisten mieltä ei kuitenkaan ole aina mahdollista muuttaa. Siirtolaiset tekevät lähtöpäätöksensä pikemminkin itse luotettavaksi määrittelemänsä tiedon perusteella – omien sosiaalisten verkostojen kautta saatu tieto merkitsee enemmän kuin Euroopan hallitusten viestittely siirtolaisuuden kannattamattomuudesta. Lisäksi kun perhe, ystävät ja muu yhteisö on jo ehtinyt lähteä siirtolaiseksi, lähdöstä tulee normi riskeistä huolimatta.

Myöskään aitojen rakentaminen ei tutkimuksen mukaan toimi – se, että yksi maa torjuu tulijat rajoiltaan, voi korkeintaan suunnata ihmisten kulkua toiseen maahan.

”Kuten yksi haastattelemamme sanoi, ’kun yksi ovi sulkeutuu, toinen aukeaa'”, kuvailee tutkija Jessica Hagen-Zanker Reuters-uutistoimistolle.

Raportissa suositellaan Euroopalle toisenlaista maahanmuuttopolitiikkaa. Matkoista pitäisi tehdä turvallisempia, EU:n turvapaikkajärjestelmän pitäisi olla nopeampi ja reilumpi ja lisäksi siirtolaisuudessa olisi kyettävä näkemään myös positiiviset puolet ja hyödynnettävä niitä.

Tutkimuksen mukaan haastatellut siirtolaiset olivat maksaneet matkastaan keskimäärin vajaat 3 500 euroa kukin. Yli kolmannes oli joutunut jonkinlaisen riiston kohteeksi matkan aikana.