Puolet Suomen kahdeksasta suurimmasta puolueesta on sisällyttänyt vaaliohjelmaansa tavoitteen nostaa Suomen kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta tai -tuotteesta. Siitä huolimatta kehitysyhteistyö ei kuulu tulevien eduskuntavaalien ratkaisevimpien teemojen joukkoon.
Suomalaisjärjestöjen kattojärjestön Kepan kehityspoliittisen asiantuntijan Pauliina Saareksen mukaan ehdokkaat ovat kyllä kehitysyhteistyöstä kiinnostuneita, mutta yleisessä vaalikeskustelussa aihe on vähän näkyvillä. Saares seuraa eduskuntavaalikampanjointia suomalaisjärjestöjen yhteisen Maailmantalouden tekijät -vaalikampanjan näkökulmasta.
”Nämä eduskuntavaalit ovat hyvin sisäpoliittiset, vaalitenteissä ei globaaliasioista kauheasti puhuta. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa keskustelu usein typistyy Natoon. Kehitysyhteistyö on tullut esiin lähinnä leikkauslistojen myötä”, Saares toteaa.
Samaa mieltä on Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Erkka Railo, jonka mukaan kehitysyhteistyö ei ole puolueille tärkeimpien teemojen joukossa yleensäkään.
”Näkyvämpiä teemoja on vaalien alla usein kolme tai neljä, ja saman verran on teemoja, jotka vaikuttavat ihmisten äänestyspäätöksiin. Tyypillisesti vaaleissa ratkaisevat talous tai kotimaan asiat ylipäätään”, hän sanoo.
Niin myös näissä vaaleissa. Railo uskoo, että talouden, työllisyys- ja leikkauspolitiikan lisäksi tärkeimpiin vaaliteemoihin tulee kuulumaan turvallisuuspolitiikka.
Kolme puoluetta leikkaisi kehitysyhteistyöstä
Suomalaiset järjestöt ajavat vaalikampanjassaan kehitysyhteistyömäärärahojen nostamista seuraavassa hallitusohjelmassa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, mistä on sovittu kansainvälisellä tasolla vuosia sitten. Tavoite oli mukana myös Jyrki Kataisen (kok) vuoden 2011 hallitusohjelmassa, mutta lisäysten sijaan kehitysyhteistyöstä on leikattu tällä vaalikaudella.
Puolueiden näkökannat asiasta eroavat toisistaan. Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset ovat kaikki laittaneet kehitysyhteistyön leikkauslistoillensa. Perussuomalaiset mainitsevat asian myös suoraan vaaliohjelmassaan, keskustalla ja kokoomuksella tavoite sisältyy muihin linjauksiin.
Vasemmistoliitto, vihreät, rkp ja kristilliset sen sijaan tukevat vaaliohjelmissaan 0,7-tavoitetta – osa tosin sotkien bruttokansantulon ja -tuotteen keskenään. Sdp taas ei mainitse kehitysyhteistyötä ohjelmassaan lainkaan.
Paljon ehdokkaita tavanneen Saareksen mukaan kehitysyhteistyömäärärahojen lisäksi ehdokkaat ovat kiinnostuneita esimerkiksi yksityisen sektorin ja järjestöjen roolista kehitysyhteistyössä, samoin ihmisoikeusperustaisuudesta, joka on Suomen nykyisen kehityspoliittisen ohjelman kärkenä. Myös Suomen kehityspolitiikan pitkäjänteisyys on Saareksen mukaan puhuttanut ehdokkaita.
”On pohdittu, pitäisikö jatkaa samalla kehityspoliittisella ohjelmalla hallituskausien yli. Joissakin keskusteluissa myös kehitysyhteistyölaki on noussut esiin yhtenä keinona, jolla voitaisiin taata pitkäjänteisyyttä.”
Maailmantalouden tekijät -kampanjassa ajetaan kehitysyhteistyömäärärahojen noston lisäksi myös rakenteellisia talouspoliittisia muutoksia eriarvoisuuden vähentämiseksi. Keinoiksi on listattu esimerkiksi puuttuminen veroparatiiseihin, yritysten yhteiskuntavastuun lisääminen sekä parempi ilmasto- ja energiapolitiikka. Saareksen mukaan etenkin veroparatiisitalous on noussut ehdokkaille tärkeäksi vaaliteemaksi, samoin ilmasto- ja energia-aiheet.
(Etusivun alkuperäinen kuva: Janne Hellsten / cc 2.0)