Ruotsi. Ruotsalaisyhtiö Sekabin suunnitelmat tuottaa biopolttoainetta Tansaniassa ja Mosambikissa ovat ajautuneet vaikeuksiin.

Sekab suunnittelee maihin kahtakymmentä biopolttoainehanketta. Development Today -lehden tietojen mukaan tarkoituksena on viljellä sokeriruokoa yhteensä 500 000 hehtaarin alueella. Sokeriruo’osta tuotettaisiin vuosittain noin neljä miljoonaa kuutiometriä etanolia.

Sekab toivoo tukea Ruotsin kehitysyhteistyövirasto Sidalta.

Arvostelijoiden mukaan Sekabin suunnitelmalla voi olla huomattavan kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja paikallisten ihmisten elämään.

”Viimeksi Sekabista ilmoitettiin, että jos he eivät saa uusia sijoittajia, koko hankkeesta luovutaan”, Tukholman yliopiston maantieteen professori Mats Widgren sanoi puhelinhaastattelussa kesäkuussa.

Epäselvä tutkimus

Development Today raportoi huhtikuussa, että Sekab oli tehnyt muutoksia ympäristöraporttiin, jonka konsulttiyritys Orgut oli sille tuottanut. Se luovutettiin Tansanian hallitukselle joulukuussa.

Orgutin raportissa varoitettiin vedenpuutteesta Bagamayon alueella Pohjois-Tansanian rannikolla, jonne Sekab suunnitteli 20 000 hehtaarin sokeriruokoplantaasia. Orgutin mukaan Sekabin hanke vaatisi niin paljon kasteluvettä, että paikallisen joen vesi ei riittäisi.

Sekab muutti raporttia niin, että Orgutin varoitukset jäivät pimentoon. ”Sekab päätti, että se ei sisällytä kaikkia johtopäätöksiämme raporttiin”, raportin laatinutta ryhmää johtanut Melinda Fones-Sundell Orgutista kommentoi.

Orgut on sanoutunut irti raportista. Sekab on todennut, että sillä oli Orgutin lupa muuttaa raporttia. Tansania on hyväksynyt raportin.

Paluu siirtomaa-aikaan?

”Sekab on vihjannut, että yhtiön mukana tulisi kohdemaihin kouluja ja teitä. Mutta yhtiö on suoraan sanonut, että se ei näitä hankkeita rahoittaisi, vaan niihin saataisiin rahaa verotuloista, joita yhtiön läsnäolo alueella tuottaisi”, Widgren sanoo.

Widgrenin mukaan Sekabin hankkeiden suurin ympäristöuhka ovat metsätuhot.

”WWF:n mukaan Sekabin hankkeet kohdistuvat alueille, joissa on paljon metsää. Suuri osa on vanhaa metsää, joka sitoo paljon hiilidioksidia. Metsän raivaaminen vapauttaisi sitä huomattavasti ilmakehään.”

Kestäisi monta vuotta, että etanolin käytöstä syntyvä hiilidioksidisäästö olisi tarpeeksi suuri, jotta se korvaisi metsän hakkaamisesta vapautuvan hiilidioksidin, Widgren muistuttaa.

Etanolihankkeella olisi myös sosiaalisia seurauksia. ”Sekabin omassa raportissa myönnetään, että paimentolaiset käyttävät tätä maata. Jos hankkeet toteutuvat, paimentolaiset häädettäisiin”, Widgren sanoo.

Widgren ja joukko muita tutkijoita syyttivät Sekabia Dagens Nyheterissä huhtikuussa julkaistussa mielipidekirjoituksessa ”ilmastokolonialismista”. Widgrenin mukaan Sekabin toiminta on osa ilmiötä, jossa varakkaiden maiden yhtiöt hankkivat maata köyhistä maista.

”Tämä on suora kopio siirtomaa-ajasta”, Widgren näpäyttää.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 7-8/2009