Kohtalokas öljyvuoto

Reilu vuosi sitten kolumbialaisessa kalastajakylässä sattui tuhoisa palmuöljyvuoto. Se päivä sotki kalastajien ja turismilla elävien elinkeinon. Korvauksia menetyksistä odotetaan yhä.

VLADIMIR BADO

kolumbia.jpgTagangan kylän turistiranta Playa Grande onnettomuuden jälkeen.

On huhtikuinen aamuyö vuonna 2008 pohjoiskolumbialaisessa Tagangan kalastajakylässä. Vladimir Bado on lähdössä kalanpyyntiin, kun hän joutuu yllättäen ympäristökatastrofin todistajaksi: lähes 90 tonnia palmuöljyä valuu Tagangan lahden eteläosiin. Muutaman tunnin kuluttua öljy saavuttaa Playa Granden turistirannan. Mies ottaa kuvia taskupokkarillaan ja haukkoo epäuskoisena henkeään: ranta aaltoilee kirkkaan punaisen, keltaisen ja oranssin sävyissä.

Kyläläisten useita päiviä kestävien öljyntorjuntatoimien päätteeksi tilanne vaikuttaa normalisoituvan. Joitakin viikkoja myöhemmin kuitenkin havaitaan, että suuri öljymäärä on painunut merenpohjaan. Meri löyhkää, tuhannet eliö- ja kasvilajit kuolevat.

Playa Granden turistirannalla seuraukset näkyvät dramaattisimmin. Siivoustöitä tekevien lisäksi kukaan paikallinen ei mene rannalle, turisteista puhumattakaan.

Öljy-yhtiö asettaa ehtoja

Vahingon aiheuttanut palmuöljy-yhtiö Terlica lupasi kyläläisille kolmen miljoonan peson eli noin tuhannen euron korvaukset taloudellisista menetyksistä. Tähän päivään mennessä korvauksia ei ole kuulunut. Yhtiö on yrittänyt neuvotella korvaussumman alentamisesta ja maksun ehdoista useaan otteeseen.

”Terlica lupasi kalastajille, että se maksaisi aiheutuneet vahingot, mikäli kalastajat lopettaisivat kalastamisen ja verkkojen laskemisen neljäksi kuukaudeksi Genemacan ja Monocuacan lahtien välillä”, Yucelus Daniel kertoo. Hänen isänsä on Tagangan kalastajayhdistyksen puheenjohtaja.

”Kalastajat suostuivat ehdotukseen, mutta silti korvauksia ei kuulunut. Perheeni näki nälkää, sillä jos isäni olisi laskenut verkon, sataman kapteeni olisi saattanut hänet vaikeuksiin. ”

Turistirannan kioskien omistajille, proomun kuljettajille ja katukauppiaille maksettiin vahingoista nimellinen korvaus. Kioskien omistajat saivat noin 135 euroa jouduttuaan lopettamaan työt keskellä lomakautta epämiellyttävän, hajoavasta palmuöljystä ja kuolleista kaloista johtuvan hajun takia.

”Yhtiö ei ole suhtautunut tilanteeseen asiankuuluvalla vakavuudella. Öljy tukkii yhä korallit ja kerääntyy pohjaan. Yhtiön pomojen mukaan palmuöljy ei saastuta luontoa. He sanovat, että kyseistä öljyä käytetään nimenomaan kalojen ravitsemiseen”, tagangalainen Eduardo José Miranda Rodríguez sanoo.

Yhtiön virallinen selitys onnettomuuteen oli ”venttiilivika”. Tagangalaiset uskovat onnettomuuden aiheutuneen inhimillisestä virheestä. Terlica on pessyt kätensä sanomalla, että on korvannut vahingot niille, joille oli luvannut.

Kolumbian ympäristöministeriö sakotti Terlicaa helmikuussa noin 180 000 eurolla.

Paratiisiin ui monta käärmettä

Vain 15 minuutin bussimatkan päässä Santa Martan turistikaupungista sijaitseva 4 000 asukkaan Taganga on alkuperäisväestön perinteinen kalastajakylä.

Taganga, ”merellinen nurkkaus vuorten välissä”, henkii rauhaa ja levollisuutta. Henkeäsalpaavat maisemat ja vedenalainen biodiversiteetti ovat taanneet laitesukelluksen ystäville unohtumattomia elämyksiä. Paikka on onnistunut säilyttämään omaleimaisuutensa pienten hiekkateidensä, koskemattomien rantojensa ja poikkeuksellisen kauniin luontonsa ansiosta.

Viime vuoden matkailusesongin aikana Tagangan turismi laski 83 prosenttia. Suuri osa kylän asukkaista jäi vaille minkäänlaisia tuloja.

Kolme kuukautta ensimmäisen onnettomuuden jälkeen öljy-yhtiö Terlica aiheutti lisää vahinkoa. Satamaviranomaisten ripeyden ansiosta tilanne pystyttiin pitämään hallinnassa, ja suurelta katastrofilta vältyttiin. Tällä kertaa mereen olisi päätynyt 360 tonnia öljyä.

Kolumbian meren- ja rannikontutkimuskeskuksen INVEMARin mukaan Tagangan lahdella sattuneet palmuöljyvuodot ovat vahingoittaneet koralliriuttoja 3 800 neliökilometrin alueella.

Jätevedetkin kuormittavat rantoja

Viimevuotiset öljyvuodot eivät olleet ensimmäinen Tagangaa koetellut ympäristöongelma. Vuonna 2000 Santa Martan viranomaiset päättivät laskea osan jätevedestään Tagangan edustalle. Lähes 500 metriä merelle yltävä vedenalainen putki ei täytä löyhimpiäkään ympäristökriteerejä. Nousu- ja laskuvesien myötä päästöt yltävät joskus rantaan saakka.

Taganga saa juoksevan vetensä Santa Martan kaupungista. Kylän viemäröintijärjestelmä ei ole riittävä, ympäröiviltä asutusalueilta se puuttuu kokonaan.

Ympäristöä kuormittaa myös se, että jotkut kalastajat käyttävät kalastukseen dynamiittia.

“Vaikka kyseeessä on vain pieni vähemmistö, kylämme on uhanalaisessa tilassa. Perinteet ovat vaarassa kadota ja vaikutukset näkyvät ekosysteemissä”, sanoo Bienvenido, yksi Tagangan vanhimmista ja kokeneimmista kalastajista. Hän menetti kolme vuotta sitten toisen kätensä kalastusmatkalla, kun mereen heitetty dynamiitti räjähti.

Tagangan asukkaat tiedostavat riippuvuutensa elinympäristönsä tilasta ja turismista.

”Ulkomaalaisilla turisteilla on tärkeä rooli kylän elinkeinoelämässä. Suurin osa asukkaista tienaa elantonsa yhä kalastajina, käsityöläisinä tai myyjinä. Työ on nyt kiven alla ja siksi asukkaat joutuvat myymään omistamiaan kiinteistöjä”, Rodríguez

sanoo. Hän itse on jäätelökauppias, joka kuskaa jäätelöpömpeliään uimalla rannalta rannalle.

Harmaa talous saa elintilaa

Ympäristöongelmien jouduttama työttömyys on kasvattanut harmaata taloutta: huumebisnes ja prostituutio ovat rantautuneet Tagangaankin. Erityisen huolestuttavaa on lapsiprostituutio.

Bienvenidon mukaan kalastuskulttuuri on katoamassa myös siksi, että nykynuoriso haluaa hankkia elantonsa muilla keinoilla, kuten kauppaamalla huumeita. Rahapulassa olevat naiset ja tytöt – jopa alaikäiset – taas myyvät itseään ulkomaalaisille.

Yksitoista vuotta kylässä asunut Las Velas -ravintolan omistaja Ana Rebeca ei usko väitteisiin.

”Olen kuullut huhuja, että jotkut taloudesta päättävät yrittävät mustamaalata Tagangaa. Ehkä he ovat turhautuneina siihen, etteivät tagangalaiset ole suhtautuneet suopeasti monikansallisten lomakeskusten rantautumisyrityksiin”, Ana Rebeca sanoo.

Tagangassa tehdyistä ympäristörikkomuksista on tehty useita rikosilmoituksia.

Palmuöljy kuin purukumi
 

Raaka palmuöljy käyttäytyy luontoon joutuessaan hyvin eri tavoin kuin vaikkapa tavallinen dieselöljy. Palmuöljy reagoi herkästi lämpötilaan: lämpimänä se on juoksevaa, mutta viileänä jähmeää. Väriltään jalostamaton eli raaka palmuöljy on kirkkaan punaista.

”Raaka palmuöljy muistuttaa oikeastaan pariksi päiväksi pöydälle jäänyttä purukumia”, ylitarkastaja Tuula Kuusela Suomen ympäristökeskuksen ympäristövahinkoyksiköstä kertoo.

Veteen joutunut palmuöljy haihtuu vain ajan myötä. Haihtumista ja hajoamista edistävät auringon lämpö ja mekaaninen veden liike. Vähänkään kylmemmässä vedessä palmuöljy klimppiytyy ja vajoaa pohjaan. Lämpimissä tropiikin vesissä palmuöljy siis leviää laajemmalle kuin pohjoisen viileissä vesissä.

Palmuöljy kuljetetaankin tankkereissa lämmitettynä, jotta se pysyy juoksevassa muodossa.

”Kiinteän palmuöljyn saisi tankista pois vain lapioimalla”, Kuusela sanoo.

Tavalliseen dieselöljyyn eivät lämpötilan vaihtelut pure samalla tavalla.

”Dieselöljy on aina liukasta lähtemään karkuun”, Kuusela kuvailee.

Siinä missä dieselöljy leviää ohueksi kerrokseksi laajalle alueelle, palmuöljy muodostaa veden pinnalle paksun tahmaisen kerroksen. Suomen kylmissä vesissä se saattaisi painua suoraan pohjaankin, Kuusela arvioi. Pohjaan päätynyttä palmuöljyä hävittävät virtaukset sekä erilaiset bakteerikannat ja muut biologiset prosessit.

Jos lasti palmuöljyä kaatuisi maahan, viileällä säällä se jähmettyisi eikä leviäisi kovin laajalle alueelle. Saastunut alue olisi helppo tunnistaa punaisesta väristä.

Raakapalmuöljyä jalostetaan eri tavoin esimerkiksi ruokateollisuuden käyttöön. Jalostetut muodot käyttäytyvät luonnossa eri tavoin kuin raaka palmuöljy.

Pia Laine


Julkaistu Kumppani-lehdessä 7-8/2009

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!