TIMO KURONEN

Käärmeviiniä ja karhun sappinesteviinapulloja Lao Cain torilla Vietnamissa. Lao Cai sijaitsee lähellä Kiinan rajaa.

Bangkokin kansainvälinen lentokenttä maaliskuun puolivälissä. Venäläinen mies on juuri otettu kiinni ennen Moskovan-koneeseen astumista. Miehen ruumaan matkalla olleesta matkalaukusta oli löytynyt 20 elävää lori-puoliapinan poikasta, 25 jokikilpikonnaa ja 30 monitoriliskoa.

“Olin puhjeta itkuun, kun näin suurisilmäisten lorien katseen. Ne näyttivät anovan apuamme. Kysyin vihaisena venäläiseltä, miten hän itse tuntisi, jos hänet tungettaisiin pikkuruiseen häkkiin, mutta hän vain kohautti olkapäitään”, kertoo thaimaalainen rajavartiopoliisi Parichaya Silarat.

Muutamaa päivää aikaisemmin Indonesian tulli pysäytti Koreaan matkalla olleen 23 000 kuivatun merihevosen lastin Jakartan lentokentällä ja sitä ennen poliisi tyssäsi 3500 vihreän kilpikonnanmunan venematkan Itä-Kalimantanilla. Maaliskuun alussa Vietnamin tulliviranomaiset puolestaan takavarikoivat Haiphongin sataman konteista peräti 24 tonnia eläviä muurahaiskäpyjä. Pienet suomuiset nisäkkäät oli pantu salamatkalle Indonesiasta Kiinaan.

Kaikki tullien löytämät eläinlajit ovat suojeltuja ja niiden myynti on kielletty uhanalaisten eläinten ja kasvien kansainvälistä kauppaa sääntelevällä Cites-sopimuksella.

Kiina ruokkii salakauppaa

Huiman talouskasvun myötä yhä useammalla kiinalaisella on varaa syödä eksoottisia ruokia ja ostaa villieläinten osista tehtyjä koriste-esineitä tai perinnelääkkeitä. Tiikerin ja muurahaiskävyn lihan sekä hain-eväkeiton nauttiminen lisää kiinalaisen uskomuksen mukaan seksuaalista aktiivisuutta. Tiikerinluuviinin uskotaan alentavan verenpainetta ja pienen malaijinkarhun käpälien arvellaan puolestaan parantavan silmä- ja maksasairauksia.

Tiikerien luista saatavia lääkkeitä tuotetaan edelleen Kiinassa ja Koreassa, vaikka kansainvälinen tiikerien kaupan kielto tuli voimaan jo 1987. Kiinalaisen lääketieteen maailmanliitto on kuitenkin julistanut, etteivät tiikerien sisuskalut ole tarpeellisia, vaan vaihtoehtoiset kasvipohjaiset uutteet ovat yhtä tehokkaita.

Villejä Aasian metsien kuninkaita on jäljellä vain muutamia tuhansia ja niiden populaatiot Intiassa ja Indonesiassa harvenevat joka vuosi. Tammikuun lopulla Thaimaan ja Laosin rajalla kuorma-auton lavalta löytyi kuusi Sumatralla tapettua tiikeriä ja viisi leopardia.

Uhanalaisia eläimiä ei aina tapeta. Kiinassa ja Vietnamissa Aasian mustakarhuja ja malaijinkarhuja ahdetaan ahtaisiin häkkeihin, ja niistä imetään kirkasta sappinestettä, minkä uskotaan auttavan lukuisiin vaivoihin. Karhujen kaupallinen häkitys on Vietnamissa nyt kiellettyä, mutta perinteestä luopuminen on ollut hidasta.

Suuret tulot houkuttavat

Maaseudulla köyhät kyläläiset voivat saada elantonsa salametsästyksestä, mutta suuret voitot menevät rikollisliigoille.

”Jos Intiassa köyhä metsästäjä saa yhdestä sarvikuonon sarvesta 250 euroa eli vuosipalkkansa verran, lähikaupungin välittäjät voivat tie-nata samasta sarvesta 10-20 kertaa enemmän. Kiinassa siitä maksetaan jo yli 30 000 euroa”, kertoo Aasian uhanalaisten lajien kauppaa käsittelevän Black Market -kirjan kirjoittaja Ben Davies.

Salakaupasta saatavat tulot ovat niin suuret, että ratsiat eivät kauppiaita pelota. Kiinassa vakavasta luontorikoksesta voidaan määrätä kuolemantuomio, mutta useissa Aasian maissa vastaavat rikolliset selviävät sakoilla.

Interpolin mukaan villieläimiä ja -kasveja salakuljetetaan ja kaupataan maailmassa noin kuuden miljardin euron arvosta joka vuosi. Kun mukaan lasketaan laittomat metsänhakkuut, Interpol arvioi luonnonsuojelurikollisuuden huume- ja asekaupan jälkeen maailman kolmanneksi suurimmaksi laittoman liiketoiminnan muodoksi.

Myös Pekingin kesäolympialaiset ruokkivat salakauppaa. Thaimaan poliisin luontorikosyksikön mukaan Kaakkois-Aasiasta salakuljetetun ruusupuun eli palisanterin kysyntä on lisääntynyt rajusti ennen olympialaisia. Palisanteria käytetään Kiinassa palatsien korjaukseen sekä syömäpuikkojen ja muiden matkamuistojen valmistukseen.

Hait katoamassa

Monet hailajit ovat kuolemassa sukupuuttoon haineväkeiton kasvavan suosion ja tehokalastuksen vuoksi. Tämän vuoden alussa Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n punaiselle listalle lisättiin yhdeksän uutta hailajia – nyt niitä on 39. Viime vuonna ihmiset teurastivat arviolta 100 miljoonaa haita, mutta vaarallisina pidetyt hait surmasivat vain yhden ihmisen.

”Hait ovat jääneet muiden suojeltavien eläinlajien jalkoihin, sillä ne eivät ole suloisia vaan niitä on aina seurannut negatiivinen julkisuus. Ravintoketjun yläpäässä olevat hait ovat kuitenkin tärkeitä valtamerten ekosysteemien avainlajeja”, kertoo thaimaalaisen PeunPa-säätiön johtaja Steve Galster.

Galster juonsi viime vuonna Discovery Channelin luontorikoksiin keskittyvän dokumenttisarjan ja matkusti tukkuostajaksi tekeytyneenä – salakamera takkinsa alla – haiden pyytäjien laivoille Costa Ricaan ja hainevien suurkauppiaiden toimistoihin Hong Kongiin.

Kalastusaluksilla suurilla verkoilla pyydetyiltä hailta leikattiin selkäevät, jonka jälkeen ne laskettiin takaisin mereen kuolemaan. Galster pääsi myös taiwanilaiseen varastoon, jossa kuivatettiin kymmeniä tuhansia eviä. Yhden valkohain evän hinta oli 200-400 euroa.

Galsterin mukaan haineväkeitolla ei ole ihmisille mitään ravinnollista hyötyä – sen sijaan eviin on kertynyt runsaasti haitallisia raskasmetalleja. Laaja amerikkalainen tutkimus on myös osoittanut vääräksi aiemman uskomuksen, että hainrustot auttaisivat syöpäpotilaita.

Viranomaisyhteistyö tiivistyy

Kampanjoinnin lisäksi PeunPa-säätiö ja muut kansainvälisen Wildlife Alliancen jäsenjärjestöt ovat tukeneet Kaakkois-Aasian maihin pari vuotta sitten perustettua luontorikollisuuden ehkäisyyn keskittyvää viranomaisverkostoa. Muun muassa Yhdysvaltain rajaviranomaiset ovat kouluttaneet aasialaisia kollegoitaan tiedustelu- ja tiedonvaihtotehtävissä.

PeunPa on lisäksi kouluttanut kambodzhalaisia ja thaimaalaisia kansallispuistojen vartijoita ja ympäristön asukkaita. Yksi aktiivisimmista kouluttajista on entinen salametsästäjä, joka auttaa puistonvartijoita ansojen etsinnässä ja kertoo kyläläisille siitä, miten terve metsäekosysteemi on arvokkaampi kuin siellä olevien eläinten kauppa-arvo.

Aasian viranomaisten yhteistyö on alkanut tuottaa tulosta tämän vuoden alussa. Maaliskuun alkupuolen takavarikot Indonesiassa tehtiin pian Jaavalla annetun koulutusjakson jälkeen.

Maaliskuun puolivälissä yli kuusikymmentä poliisia sai koulutusta Bangkokissa. He tekivät ratsian samalle Chatuchakin viikonlopputorille, josta venäläinen mies oli ostanut suurisilmäiset lorinsa. Ratsiassa jäi kiinni useita henkilöitä, jotka yrittivät kaupata eläimiä siviilipukuisille lainvartijoille. Poliiseille tarjottiin muun muassa erittäin harvinaisia Madagaskarin angonoka-kilpikonnia, joiden kappalehinta pimeillä markkinoilla voi nousta jopa 20 000 euroon.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 5/2008