Lyhyet palat

Biopolttoaineet kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Ruandan pörssi aloittaa toimintansa. Venäläiset suhtautuvat epäillen ihmisoikeuksiin. Bobaraba pyörii Norsunluurannikolla.

Biopolttoaineet lämmittävät, ilmastoakin

Biopolttoaineet aiheuttavat enemmän kasvihuonepäästöjä kuin perinteiset polttoaineet, kun kaikki niiden tuotannosta aiheutuvat päästöt otetaan huomioon. Tuoreiden tutkimusten mukaan biopolttoaineet saattavatkin vauhdittaa ilmastonmuutosta, totesi arvostettu Science-tiedelehti helmikuussa.

Esimerkiksi maissista, sokerijuurikkaasta tai palmuöljystä valmistettavia biopolttoaineita on pidetty ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona öljylle ja kivihiilelle. Kun ne palavat, niistä vapautuu ilmakehään vähemmän hiilidioksidia. Uudet kasvit taas imevät itseensä palaessa vapautunutta hiilidioksidia.

Yhä uusia alueita raivataan biopolttoaineiden tuotantoa varten ja sademetsiä hakataan biopolttoaineviljelyn tieltä. Jo hakkuut itsessään tuottavat kasvihuonekaasuja, ja lisäksi hävittävät kasvillisuuden, joka kuluttaisi valtavan määrän hiilidioksidia.

Naisleskien asema pysyy heikkona

Afganistan. Afganistanin sisäministeriö on asettanut tavoitteekseen vähentää leskien köyhyyttä 20 prosentilla vuoteen 2010 mennessä. Ihmisoikeusjärjestöt epäilevät hankkeen onnistumista.

Afganistanin 26,6 miljoonasta asukkaasta ainakin 1,5 miljoonaa on naisleskiä. Heidän keski-ikänsä on vain 35 vuotta ja yli 90 prosentilla heistä on lapsia huollettavanaan, suurimmalla osalla neljä tai useampia. Leskeksi jääneistä naisista lähes kaikki ovat lukutaidottomia.

Elättääkseen itsensä ja lapsensa lesket solmivat mattoja, kerjäävät tai toimivat prostituoituina. Kaupunkialueilla asuvien mahdollisuudet ovat hieman paremmat kuin maaseudulla elävien, sillä kaupungeissa tarjolla on toisinaan työpaikkoja myös naisille. Työssäkäyvä leski ansaitsee keskimäärin noin 11 euroa kuukaudessa.

Afganistanin naisasiainministeriön mukaan leskien suurimmat huolenaiheet liittyvät arjesta selviytymiseen, kuten asumiseen, elantoon ja turvallisuuteen. Vaikeinta on talvisin, kun polttoaine- ja ruokakustannukset nousevat entisestään.

Leskien tilannetta heikentää se, että afganistanilainen nainen menettää miehensä kuollessa taloudellisen turvansa – ja mikä pahinta myös sen sosiaalisen suojan, jonka avioliitto miesvaltaisessa yhteiskunnassa tuo.

Kauppa käynnistyy Ruandan pörssissä

Ruanda. Ruandan pääkaupungissa Kigalissa avattiin pörssi tammikuun lopulla. Alkuun siellä käydään kauppaa joukkovelkakirjoilla, mutta myöhemmin myös osakkeilla.

Kansanmurha 1990-luvun alkupuolella romutti Ruandan talouden. Surmansa sai yli 800 000 ihmistä, ja maan infrastruktuuri tuhoutui.

Pörssin perustamisen toivotaan antavan piristysruiskeen maan kansantaloudelle ja yhdentävän sitä muiden lähimaiden kuten Kenian, Ugandan ja Tansanian kanssa. Maat ovat suunnitelleet yhteistä Itä-Afrikan pörssialuetta.

Myös muissa kehitysmaissa haetaan talouskasvua pörssin kautta. Naapurimaa Burundiin on suunnitteilla pörssi, ja Angolassa pörssin on tarkoitus aloittaa tänä vuonna. Osakekauppa kiihtyy myös Kaakkois-Aasiassa – Kambodzhan ensimmäinen pörssi aloittaa toimintansa vuonna 2009.

Burmaan lupaillaan vaaleja

Burma. Sotilasjuntan hallitsema Burma aikoo järjestää kahdet vaalit, maan virallinen media ilmoitti helmikuussa. Burma, viralliselta nimeltään Myanmar, äänestää toukokuussa uudesta perustuslaista; parlamenttivaalit on määrä järjestää vuonna 2010.

Maa joutui ankaran arvostelun kohteeksi, kun se syksyllä käytti väkivaltaa buddhalaisten munk-

kien rauhanomaisten mielenosoitusten pysäyttämiseen. Nyt sotilashallitus väittää että Burma siirtyy tulevaisuudessa sotilasvallasta demokraattiseen siviilihallintoon.

Uuden perustuslain kuitenkin uskotaan ylläpitävän armeijan ylivaltaa. Oppositio on suhtautunut vaaliuutisiin varauksella.

Edellisen kerran Burmassa äänestettiin vuonna 1990. Tuolloin ylivoimaisen voiton vei oppositiojohtaja Aung San Suu Kyin puolue, mutta sotilashallinto ei koskaan sallinut sen nousta valtaan. Uuden perustuslain epäillään estävän Suu Kyin osallistumisen vaaleihin, koska tämä on ollut naimisissa ulkomaalaisen kanssa.

Rauhanturvaajat tuhosivat kulttuuriaarteita

Länsi-Sahara. YK:n rauhanturvaajat ovat vandalisoineet tuhansien vuosien ikäisiä kalliomaalauksia Länsi-Saharassa.

Rauhanturvaajat tuunasivat 6 000 vuotta vanhat maalaukset spreijaamalla niiden päälle graffiteja ja nimikirjoituksiaan.

Rauhanturvajoukot ovat Länsi-Saharassa valvomassa Marokon ja Länsi-Saharan itsenäisyysliikkeen, Polisarion, välistä aselepoa. Länsi-Saharassa on ollut YK:n joukkoja vuodesta 1991 lähtien.

Vaurioiden tulevasta korjaamisesta tullee rahoituksen järjestyttyä vastaamaan YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco.

Venäläisten suhde ihmisoikeuksiin ristiriitainen

Venäjä. ”Pahin ongelma Venäjällä ei ole viranomaisten paine kansalaisjärjestöjä kohtaan. Tärkeintä olisi saada kansa hyväksymään ja uskomaan ihmisoikeuksiinsa”, sanoo ihmisoikeus- ja kansainvälisen oikeuden asiantuntija Juri Dzhibladze. Hän osallistui Solidaarisuus-järjestön keskustelutilaisuuteen tammikuussa Helsingissä.

Dzhibladzen mukaan 1990-luvun demokratiaprosessi on jäänyt traumaattisena venäläisten mieleen. Venäläiset yhdistävät demokratian ja ihmisoikeudet viime vuosikymmeneen, joka oli vaikeaa aikaa. Sosiaaliturva menetettiin ja yksityistäminen huononsi tavallisen kansan turvaa.

”Nyt ajatellaan, että kun vallassa on vahva mies, meillä on taloudellista hyvinvointia. Monet ajattelevat, että vaikka meillä ei olekaan sananvapautta, meillä on kuitenkin parempi elämä.”

Noin kaksi vuotta sitten Venäjällä astui voimaan uusi laki, joka on vaikeuttanut kansalaisjärjestöjen toimintaa. Uusien järjestöjen rekisteröinti on vaikeutunut, mutta sitäkin ongelmallisempaa on olemassaolevien järjestöjen lopettaminen. Dzhibladzen kertoo, että viime vuoden tilastojen mukaan 6 000 järjestöä on lopettanut toimintansa.

Dzhibladzen, Anna Sevortjanin ja Airi Leppäsen kirja Venäjän ihmisoikeusliike ilmestyi viime vuonna.

Ravintolisillä malariaa vastaan

Burkina Faso. Nutrition Journal -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan lasten riskiä saada malariatartunta voidaan vähentää merkittävästi lisäämällä ravintoon A-vitamiinia ja sinkkiä.

Tulos on tärkeä avaus, sillä kuumetautia aiheuttavat loiset sietävät lääkehoitoja yhä paremmin.

Tutkimusryhmä muodostui burkinafasolaisista lapsista, joista nuorimmat olivat kuuden kuukauden ja vanhimmat kuuden vuoden ikäisiä. Lisäravinteita saaneiden lasten joukossa tartunnat vähenivät merkittävästi ja tartunnan saaneiden oireet vähenivät ja kuumejaksot harvenivat.

Tutkimustuloksen perusteella ei kuitenkaan kannata ryhtyä massiivisiin lisäainehankkeisiin. Ensinnäkin tutkittu ryhmä kärsi ylipäänsä aliravitsemuksesta, joten heidän ruokavaliossaan ravintolisä oli paikallaan. Toiseksi sekä A-vitamiini että sinkki voivat tuottaa myös harmia. Liika sinkki haittaa muiden kivennäisaineiden imeytymistä, liika A-vitamiini puolestaan aiheuttaa monenlaisia myrkytysoireita.

Bobaraba pyörimään

Norsunluurannikko. Muotivirtaukset vaikuttavat paitsi vaatetyyleihin myös vartaloihanteisiin. Vähän rehevämmillä muodoilla varustettujen ei tarvitse kainostella ainakaan Norsunluurannikolla.

Länsiafrikkalaisen valtion ykkös-hitiksi on noussut kappale nimeltä Bobaraba. Bobaraba -sanan voi kääntää vaikkapa ”isoksi takapuoleksi”, ja kappaleen sanat ylistävät – naisten muhkeita takapuolia. Niillä on pääosa myös hitin vauhdittamassa tanssityylissä.

Norsunluurannikon toreilla on tarjolla rohtoja, jotka lupaavat entistä kookkaamman takapuolen. Paikalliset lääkärit ovat kuitenkin varoitelleet pistoksina ja salvoina myytävän tuotteen turvallisuudesta. Valtaosa norsunluurannikkolaisnaisista luottaakin luonnon omiin avuihin.

Mallia bobaraban pyöritykselle löytyy myös YouTubesta, jossa DJ:t Elo ja Mix esittelevät tyyliään.

Nimi pahentaa miehen

Intia. Intialaisen, khasi-heimoon kuuluvan Waibha Kyndiahin poliittinen ura uhkaa kariutua alkuunsa. Kyndiah on aikeissa asettua ehdokkaaksi osavaltion kansalliskokoukseen heimokiintiössä. Khasien vanhimmat ovat kuitenkin ilmoittaneet, että isänsä nimen valinnut Kyndiah ei enää kuulu heidän yhteisöönsä.

Khasit ovat yksi Koillis-Intiassa sijaitsevan Meghalayan osavaltion kolmesta suuresta heimosta. Khasien yhteiskuntajärjestys on naisvaltainen. Lapset muun muassa saavat äitinsä sukunimen ja heimon jäsenen, joka ottaa isänsä nimen käyttöön, katsotaan samalla eroavan yhteisöstä.

Tiukka sukunimisääntö johtuu khasien pyrkimyksestä säilyttää perinteinen elämänmuotonsa. Khasien sukulinjat juontuvat äideistä, ja tyttäret perivät perheen omaisuuden. Suurimman osuuden saa perheen nuorin tytär. Viime vuosikymmenellä perustettu miesjärjestö on vaatinut perinnönjakoon tasa-arvoa, mutta ei ole juuri kerännyt kannatusta.

Waibha Kyndiah aikoo viedä asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Rottariesa Chittagongissa

Bangladesh. Chittagongin vuoristoalueen kyliä koettelee pahin rottahyökkäys vuosikymmeniin. Jyrsijät ovat tuhonneet sadon, ja kansainvälisten avustusjärjestöjen mukaan tilanne alueella alkaa lähetä nälänhätää. Chittagongin vallanneet rotat ovat normaalia suurempia ja syövät kaiken tiellensä sattuvan ravinnon.

Paikallisten viranomaisten mukaan rottamäärän kasvu liittyy bambujen kukintaan. Bambut ovat alkaneet kukkia ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin. Niiden kukat ovat rottien mieliravintoa, ja bambuilla herkuttelevat naaraat poikivat jopa kahdeksan kertaa vuodessa.

Edellisen kerran vastaavanlainen rottariesa piinasi aluetta vuonna 1958. Ilmiö vahvistaa paikallista kansantietoa, jonka mukaan rotat lisääntyvät räjähdysmäisesti joka viideskymmenes vuosi. Tuholaisten määrän uskotaan pysyvän korkeana seuraavat 3-4 vuotta.

Tyhmä kysymys: Väestönkasvustako ilmastonmuutos?

Palstalla kysytään kysymyksiä, jotka mietityttävät, mutta joita ei muualla kehtaa esittää

Internetin keskustelupalstoilla näkyy väitteitä, jonka mukaan väestönkasvu on suurimpia ongelmia maailmassa, koska se aiheuttaa ilmastonmuutoksen. Onko väestönkasvu suurin syyllinen ilmastonmuutoksen?

Ilmatieteen laitoksen tutkija Ari Venäläinen vastaa:

”Kyllä meidän kulutuksemme länsimaissa on suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Käytämme paljon fossiilisia polttoaineita, ja kulutuksen seurauksena kasvihuonekaasut pääsevät ilmakehään, mikä puolestaan aiheuttaa ilmastonmuutoksen.

Väestönkasvun myötä kulutus tietysti kasvaa myös esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa, joten väestönkasvun osuus ilmastonmuutoksessa nousee koko ajan.

Täytyy kuitenkin muistaa, että tarvitaan aika monta köyhää pienviljelijää kehitysmaassa ennen kuin heidän kulutuksensa alkaa olla samaa luokkaa kuin yhden länsimaalaisen ihmisen kulutus täällä.

Voimakkaalle kulutukselle perustuva elintaso pohjoisessa leviää myös köyhempiin maihin. Jos ne saavuttavat saman tason kuin länsimaat, se on maapallolle kestämätöntä.”

Kuukauden kamppis

Vaikuttamistyö on järjestömaailman uusi hitti. Minkä kaiken puolesta maailmalla kampanjoidaan?

Tuberkuloosin yleisyydellä, Sri Lankan siviiliuhreilla ja Keski-Afrikan Tasavallan aseellisella kriisillä on yksi yhteinen nimittäjä: ne kaikki kuuluvat viime vuoden vähiten uutisoituihin humanitaarisiin katastrofeihin.

Kansainvälinen Lääkärit ilman rajoja -järjestö listasi viime joulukuussa maailman vähimmälle huomiolle jääneet humanitaariset kriisit jo kymmenettä kertaa. Katastrofialueilla toimiva järjestö pyrkii top ten -listallaan herättelemään median ja lukijoiden omaatuntoa.

Moni kriisialue on pysynyt vähiten uutisoitujen kategoriassa jo vuosia: Kolumbia yhdeksän vuotta, Tsetsenian tilanne kahdeksan.

Tuoreella listallaan Lääkärit ilman rajoja -järjestö muistuttaa, että kaksi miljoonaa ihmistä kuolee joka vuosi tuberkuloosiin. Taudin tutkimukseen ei ole panostettu tarpeeksi, eikä hoidossa ole merkittävästi edistytty sitten 1960-luvun. Valtaosassa maailmaa tuberkuloosin diagnosointiin käytetään yhä vuonna 1882 kehitettyä testiä, jolla löydetään vain puolet tartunnoista.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 3/2008

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!