Roskat valtaavat luonnonpuiston

Tayronan luonnonpuiston pääsylippuun on jouduttu kirjaamaan ohjeet siitä, miten jäljet siistitään.

Karibianmeren rannikolla, lähellä pohjoiskolumbialaista Santa Martan kaupunkia, kohoaa Sierra Nevada de Santa Marta, maailman korkein merenrannalla sijaitseva vuoristo. Sen korkeimmat huiput siintävät 5 775 metrissä.

Kaupungin kupeessa sijaitsee aluetta aikoinaan asuttaneelta tay­rona­-kansalta nimensä saanut Tay­ronan kansallispuisto, tuhansien kolumbialaisten ja länsimaalaisten turistien suosittu lomakohde.

Espanjalaisten siirtomaaherrojen tieltä raivatut tayronat puolustivat maitaan sinnikkäästi, kunnes joutuivat pakenemaan ylös Sierra Nevadan vuorille. Nykyisin tayronia ei enää ole, mutta heidän moniin etnisiin ryhmiin jakautuneet jälkeläisensä asuttavat aluetta edelleen, omissa kylissään valtaväestöstä erillään.

Unescon maailmanperintökohteeksi julistaman Tayronan luonto on korkeuserojen tuomien ilmastovaihtelujen vuoksi erityisen monimuotoinen. Lähes autioine rantoineen ja tiheine metsineen alue on vielä suhteellisen neitseellisessä tilassa.

Suurilla kivenlohkareilla porrastetut polut ja paikoittaiset rauniot ovat merkkejä vuosisatojen takaisesta alkuperäisasutuksesta.

Kulutuksen katalat
seuraukset

Tayronassa lomailevat turistit majoittuvat pääosin leirintäalueille. Niiden kyljessä sijaitsevien rantojen kauneus häikäisee. Yhtä silmäänpistäviä ovat kuitenkin puhtaille rannoille jätetyt roskat.

”Matkaa roskiksille on vajaat sata metriä! Meitä kolumbialaisia ei ole kasvatettu pitämään ympäristömme siistinä”, puistossa lomaileva Isabel Sorela sanoo.

Tällä kertaa lähes kaikki leiriytyjät ovat kuitenkin länsimaisia.

Lähikylässä asuva turistiopas Wilson näkee roskaamisen asenteellisena ongelmana. ”Turistit voivat kokea, että maksaessaan yöpymisestä leirintäalueella he vapautuvat muusta yhteisvastuusta.”

”Kansalaisvelvollisuuksien laiminlyömistä ei voi kuitenkaan ostaa rahalla. Vähintä mitä kävijä voi tehdä, on huolehtia omista roskistaan. Ne voi pakata pieneen pakettiin ja viedä lähtiessä mukanaan.”

Luonnonpuiston pääsylippuun on kirjattu ohjeet, jotka neuvovat toimimaan juuri näin.

Matkaoppaissa Tayronassa kävijöitä kielletään roskaamasta intiaanien pyhiä maita. Aruacojen henkinen johtaja eli mamo Francisco Zalabata kertoo alueen kansojen pitävän Sierra Nevadan vuoristoa koko maailman syntypaikkana, josta on tärkeää pitää huolta.

Aruaco-intiaanien lisäksi yksi tay­ronien jälkeläiskansoista ovat koguit, joita yhä asuu puiston alueella. Ihmiskunnan isoveljiksi itseään nimittävät koguit kokevat että Universaali Äiti on antanut heille tehtäväksi toimia esimerkkinä vastuuntunnosta, jotta elämä planeetallamme säilyisi.

”Puistossa näkyvä valtava kuluttaminen ei ole enää kenenkään hyvinvoinnille eduksi.”

”Kulutus nähdään yhteiskuntaa pyörittävänä voimana. Luonnonvarat ovat kuitenkin rajallisia. Selvimmin kulutuksen jäljet tulevat esille juuri Tayronan kaltaisissa paikoissa, jotka muuten ovat säilyneet koskemattomina. Tällaiset paikat katoavat maailmasta nopeasti, jos ihmiset ajattelevat, että rantojakin voi ostaa rahalla kuin kertakäyttötavaraa”, Wilson sanoo.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!