Ankkalinnasta maailmankuvansa hankkinut ei välttämättä tule ajatelleeksi, kuinka moneen ympärillämme olevaan asiaan patentit ovat tavalla tai toisella vaikuttaneet. Patenttilainsäädäntö ohjaa sitä, mihin P. Pelottoman ammattimaisten kollegoiden kannattaa suunnata työnsä.

”Patenttien tavoitteena on kannustaa keksinnölliseen toimintaan ja edesauttaa teknistä kehitystä”, sanoo patenteista juuri väitellyt lakimies Aura Soininen.

Patentti innostaa tutkimaan ja luomaan innovaatioita, sillä se takaa, että voitot keksijän löytämistä kultajyvistä päätyvät patentin haltijan taskuun. Keksimisessä kun on riskinsä: vain harva työn alla olevista tutkimuksista päätyy kaupallisesti hyödynnettävään muotoon.

Ja keksintöjä maailmassa riittää. Toissa vuonna kansainvälisen patenttiyhteistyösopimuksen puitteissa jätettiin tutkittavaksi yli 135 000 patenttihakemusta. Siis 370 patenttihakemusta vuoden jokaisena päivänä.

Maailman henkisen omaisuuden järjestön WIPO:n mukaan 6,9 prosenttia patenttihakemuksista tehtiin vuonna 2005 kehittyvissä maissa. Listan ykköspaikkaa piti Etelä-Korea, josta oli peräisin yli puolet WIPO:n taulukoimista kehittyvien maiden patenteista. Rajaus on mielenkiintoinen, sillä Etelä-Korean talousluvut pesevät mennen tullen monen eurooppalaisen valtion. Maailmanpankki luokitteli maan viime vuonna Suomenkin kanssa samaan ryhmään, korkean tulotason maaksi.

Pyöritteli ja tilastoi lukuja miten tahansa, on selvää, että valtaosa patentoitavista keksinnöistä on peräisin kehittyneimmistä maista. Samat maat myös hyötyvät niistä eniten – ja haluavat suojata patentteja tiukimmin.

Vanha konkari

Vaikka toisin usein luullaan, patentti ei ole yksinoikeus johonkin keksintöön – se on oikeus kieltää muita käyttämästä omaa keksintöä. Patentin olemassaolo sinänsä ei siis estä muita käyttämästä keksintöä. Patentin rikkoja ottaa kuitenkin riskin siitä, että patentin haltija haastaa hänet oikeuteen. On selvää, kumpi kisassa jää alakynteen.

Patenttien toimivuuden kannalta on siis keskeistä, että patentin haltijat valvovat omistamiaan keksintöjä lakitupia myöten. Patentti ei myöskään ole tae siitä, että patentinhaltija voi itse hyödyntää keksintöään.

Patentti itsessään ei ole keksintönä mikään uusi tulokas. Kun nykyään radioksi nimitetyn keksinnön varhainen versio patentointiin Yhdysvalloissa vuonna 1872, se oli järjestyksessä 126 356:s maassa myönnetty patentti. Historian ensimmäisiä patentteja pitää hakea 1400-luvun Venetsiasta asti.

Mitä sitten voi patentoida? Keksinnön, joka on uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen.

Vaikka lakiin onkin tarkkaan kirjattu kriteerit, joiden perusteella patentti myönnetään, on patentointi kaukana yksinkertaisesta. Rajankäyntiä riittää, kun pohditaan, onko joku keksintö tai keksinnön käyttötapa tarpeeksi erilainen aikaisempiin verrattuna. Tiedon ja olemassa olevien patenttien määrä maailmassa on niin valtaisa, ettei keksinnön uutuuden tutkiminen ole helppoa.

Patenttien uutuutta ja keksinnöllisyyttä arvioitaessa näyttämölle astuu myös henkilö nimeltä ”alan ammattimies”: patentoitava keksintö ei saa olla alan ammattimiehelle ilmeinen. Keksinnön pitää myös olla niin selvästi kuvattu, että alan ammattimies voi sen ymmärtää patenttihakemuksessa annettujen tietojen perusteella.

Patentti, tekijänoikeus ja tavaramerkki ovat keskenään sukua, vaikkeivät ehkä aivan samaa perhettä.

Ne kuuluvat kaikki immateriaalioikeuksiin, joilla säädellään aineettomia omistuksia. Patentti ja tavaramerkki kuuluvat teollisoikeuksiin, kun taas tekijänoikeudet ovat oma kokonaisuutensa.

Määrä huimassa kasvussa

Patenttien määrä on ollut viime vuosina huimassa kasvussa. Kasvu heijastelee toisaalta sitä, että eri puolilla tehdään yhä enemmän patentoitavissa olevia keksintöjä, toisaalta taas sitä, että patentteja haetaan aikaisempaa enemmän.

Muun muassa informaatio- ja viestintäteknologian puolella uudet tuotteet saattavat koostua lukemattomista erikseen patentoitavista osasista, joiden oikeudet voivat vielä jakautua usean eri yrityksen kesken. Puolustava patentointi, jolla yritykset pyrkivät patentoimalla turvaamaan oman toimintavapautensa ja lisensointimahdollisuutensa, onkin lisääntynyt.

”Patenttimyönteisyys tuskin tulee kovin pitkään jatkumaan. Patenttijärjestelmä alkaa olla kriisissä varsinkin Yhdysvalloissa”, patentteja tutkinut Aura Soininen sanoo. ”Mitään radikaalia muutosta tuskin on tulossa, mutta todennäköiseltä vaikuttaa, että lähitulevaisuudessa järjestelmää pyritään tasapainottamaan.”

Varsinkin informaatio- ja viestintäteknologian puolella nykymuotoista patenttijärjestelmää pidetään jopa innovaatioita haittaavana, ei tukevana.

Kaksi kolmannesta maailman valtioista on mukana patenttiyhteistyösopimuksessa, jonka puitteissa patentoitavan keksinnön uutuutta ja patentoitavuutta koskeva selvitys voidaan tehdä keskitetysti. Kansainvälisiä patentteja ei kuitenkaan ole olemassa, ja patentti on viime kädessä haettava jokaiseen maahan erikseen.

Patentin hakijan päätettävissä on, kuinka moneen maahan hän hakee keksinnölleen kansallista patenttia. Niissä maissa, joissa hän ei suojaa keksintöään erikseen, patentti ei siis ole voimassa. Yrityksiä kansainvälisenkin patenttijärjestelmän luomiseen on ollut, mutta toistaiseksi ne ovat joutuneet vastatuuleen.

Tuote vastaan menetelmä

Patenteista puhuttaessa ero tuotepatentin ja menetelmäpatentin välillä on merkittävä. Selkeimmin eron vaikutus näkyy lääkepatenteissa. Kattavamman suojan takaavalla tuotepatentilla suojataan uusi lääkeaine. Suoja kattaa kaikki eri tavat, joilla uutta lääkeainetta voidaan käyttää. Menetelmäpatentti taas suojaa nimensä mukaisesti vain yhden tietyn menetelmän, jolla lääkeainetta valmistetaan.

Tuotepatenttien asemaa vahvisti vuonna 1995 WTO:ssa solmittu, teollis- ja tekijänoikeuksia suojaava TRIPS-sopimus. Esimerkiksi Suomi mukautti patenttilakiaan TRIPS-yhteensopivaksi sallimalla lääkkeiden tuotepatentoinnin.

”Aiemmin Suomessa oli olemassa vain niin sanottuja analogiamenetelmäpatentteja, ja geneerinen lääketeollisuus on perinteisesti ollut Suomessa vahva”, Aura Soininen sanoo.

Patentit ovat herättäneet paljon kritiikkiä varsinkin kehitysmaissa ja järjestökentällä. Eniten huolta ovat aiheuttaneet patenttien vaikutukset lääkkeiden saatavuuteen ja geenien patentointi.

Harva kriitikko kuitenkaan vaatii patenttijärjestelmän lakkauttamista. Patenttien kumoamista ei toivo myöskään geneerisiä lääkkeitä voimakkaasti puolustava Lääkärit ilman rajoja -järjestö. Se korostaa kuitenkin, ettei patenttien suojaaminen saisi missään olosuhteissa vaarantaa ihmisten henkeä tai terveyttä.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 04/2007