Kovia tuomioita banaanirintamalla

Monikansallisten banaaniyhtiöiden talous kukoistaa, mutta banaanirintamalla tapahtuu myös muutoksia: hedelmäjätti Dole Fresh Fruit on tuomittu maksamaan kuudelle nicaragualaiselle banaanityöläiselle yhteensä 3,3 miljoonaa dollaria vahingonkorvauksina.

Ulkomaiset maatyöläiset voittivat ensimmäistä kertaa Yhdysvalloissa oikeusjutun maan suuryhtiötä vastaan marraskuussa. Dole tuomittiin Los Angelesin tuomioistuimessa yhtiön 1970- ja 1980-luvulla käyttämän tuholaismyrkyn aiheuttaman hedelmättömyyden takia. Oikeus ratkaisi myös teon tahallisuutta koskevan kysymyksen työntekijöiden eduksi – käytetty myrkky kiellettiin Yhdysvalloissa jo 1977 muun muassa hedelmättömyyttä aiheuttavana.

The Guardian -lehden tekemä tutkimus paljastaa lisää epäkohtia: monikansalliset banaaniyhtiöt kasvattavat voittojaan kiertämällä veroja.

Dole-, Chiquita- ja Fresh Del Monte -yhtiöt hallitsevat yli kahta kolmasosaa maailman banaanikaupasta. Viimeisen viiden vuoden aikana ne saivat voittoja yli 1,4 miljardia dollaria, josta ne maksoivat veroa noin 200 miljoonaa dollaria. Tämä on vain 14 prosenttia voitoista.

Yritysverotuksen perustaso Yhdysvalloissa, jossa yhtiöiden päämajat sijaitsevat, on 35 prosenttia. Veronkierrossa hyödynnetään veroparatiiseissa kuten Cayman-saarilla, Bermudalla ja jopa Liberiassa toimivia tytäryhtiöitä. Esimerkiksi Cayman-saarilla ei ole lainkaan yritysverotusta.

Yhtiöt lisäävät voittojaan myös leikkaamalla henkilöstökuluja plantaaseilla. Banana Link -järjestön mukaan Fresh Del Monte irtisanoi kaikki työntekijänsä plantaaseillaan Costa Rican Monte Libanossa, minkä jälkeen väkeä palkattiin uudestaan heikommilla työehdoilla. Myös Chiquita on supistanut työvoimakulujaan yli puolella.

Dolen tuomitseminen voi muodostua ennakkotapaukseksi, vaikka oikeutta odotettiinkin 30 vuotta ja korvauksia saa vain kuusi kanteessa mukana olleesta 12 henkilöstä. Los Angelesin oikeusistuimissa on parhaillaan vireillä neljä vastaavanlaista juttua.

Hintava sata taalaa

Nicholas Negroponten käynnistämä One Laptop per Child -hanke on jo vuosia kehitellyt lapsille kestävää, kehitysmaaoloihin sopivaa kannettavaa tietokonetta, jonka hinta pysyisi sadassa dollarissa. Koneen hinta on kuitenkin dollarin pitkään jatkuneen alamäen myötä kivunnut reilusti tavoitehinnasta ylöspäin.

Yhdysvalloissa ja Kanadassa kannettavia markkinoitiin marraskuussa Anna yksi, saa yksi -nimisellä kampanjalla. Siinä kuluttajia houkuteltiin ostamaan yksi kannettava omalle lapselleen ja samalla toinen lähetettäväksi jonkin kehitysmaan lapselle. Hyvän ostoksen hinta oli yhteensä 399 dollaria. Sadan taalan läppärin kappalehinta oli siis kurssimuutosten myötä noussut 200 dollariin.

XO:ksi nimettyjen kannettavien valmistus aloitettiin Kiinassa Changsun kaupungissa marraskuussa. Ensimmäinen suurtilaus saatiin lokakuussa, kun Uruguay ilmoitti hankkivansa kouluihinsa 100 000 kannettavaa.

Kuuluisa kaveripoppoo

Mitä yhteistä on Eija Ahvolla, Axl Smithillä ja nököhampaisella brasilialaisella sarjakuvahahmolla nimeltä Mônica? He kaikki ovat Unicefin hyvän tahdon lähettiläitä.

Mônica on ilahduttanut miljoonia brasilialaislapsia jo vuodesta 1963. Sarjakuvassa Mônican värikäs kaveripoppoo seikkailee fiktiivisessä Bairro do Limoeiron kaupunginosassa Sao Paulossa. Hilpeät sarjakuvat käsittelevät myös vakavia aiheita, kuten lasten oikeuksia ja rasismia.

Unicefin lähettilääksi valitaan tunnettuja urheilijoita, näyttelijöitä, laulajia ja muita julkisuuden henkilöitä ympäri maailmaa. Ajatuksena on, että he hyödyntävät julkisuuttaan edistääkseen lasten oikeuksia.

Mônica liittyy siis arvovaltaiseen joukkoon – lähettiläinä ovat vuosien varrella olleet muun muassa Audrey Hepburn, Harry Belafonte ja Manchester United -jalkapallojoukkue.

Väkivalta kriisialueiden kouluja vastaan yhä harkitumpaa

Kriisialueilla kouluihin kohdistuu yhä useammin tahallista väkivaltaa. Väkivaltaa käytetään yhä enemmän harkitusti opiskelun estämiseen, YK:n tuore tutkimus kertoo.

Raportin kirjoittajan Brendan O’Malleyn mukaan hyökkäykset koulutusta vastaan jäävät taistelujen keskellä usein vaille kansainvälistä huomiota. ”Tietyillä alueilla käy hengenvaaralliseksi olla opiskelija, opettaja tai opetusalan virkamies.”

Taistelevat ryhmät ovat monissa maissa ottaneet taktiikakseen oppilaitosten pommittamisen ja opettajien murhaamisen.

Viiden viime vuoden aikana opetusala on kärsinyt väkivallasta pahimmin Afganistanissa, Kolumbiassa, Irakissa, Nepalissa, Israelin miehittämillä palestiinalaisalueilla, Thaimaassa ja Zimbabwessa. Esimerkiksi Sri Lankassa ja Burmassa koululaisia myös värvätään lapsisotilaiksi.

Ratkaisuna ongelmaan O’Malley ehdottaa oppilaitosten julistamista väkivallattomiksi ”turvapaikoiksi” kirkkojen tapaan. ”Ehkä ne pitäisi myös varustaa Punaisen Ristin kaltaisella merkillä.”

Unescon marraskuussa julkaistu raportti ”Koulutus hyökkäyksen kohteena” on ensimmäinen lajissaan.

Nigerian öljyaddiktio

Nigerian tuoreesta budjetista ilmenee, että valtion tuloista peräti 80 prosenttia tulee raakaöljyn myynnistä.

Nigeria on Afrikan suurin öljyntuottaja ja yhdenneksitoista suurin koko maailmassa. Nigerian hallitus aikoo kuitenkin panostaa myös muuhun tuotantoon. Budjettiesityksessä kaavaillaan 10 prosentin kasvua siihen viidennekseen Nigerian talouselämästä, joka ei liity öljyntuotantoon.

Raakaöljyn hinta on ollut maailmanmarkkinoilla jo pitkään huippulukemissa. Hinta kipusi marraskuun loppupuolella yli 99 dollarin tynnyriltä, ja sen uskottiin pian rikkovan sadan dollarin rajan.

On mahdotonta tietää, mitä Nigerian valtiontaloudelle tapahtuu, jos öljyn hinta laskee rajusti. Vertailukohteeksi mainittakoon, että esimerkiksi vuonna 2004 Nokian osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli noin 3,5 prosenttia.

Sotilasjunttakin sitoutuu demokratiaan?

Kaakkois-Aasian valtioiden yhteistyöjärjestö Asean on hyväksynyt itselleen uuden peruskirjan huippukokouksessaan Singaporessa. Aseanin virallisia periaatteita ovat nyt talouskasvun edistämisen ja yhteisen markkina-alueen kehittämisen lisäksi demokratia, ihmisoikeudet sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Sopimuksen allekirjoitti myös sotilasjuntan johtama Burma, viralliselta nimeltään Myanmar. Maa on joutunut kansainvälisen arvostelun kohteeksi erityisesti sen jälkeen, kun se syyskuussa tukahdutti väkivaltaisesti hallituksen vastaiset mielenosoitukset.

Aseania on pitkään kritisoitu hampaattomuudesta Burmaa kohtaan. Lukuisista ihmisoikeusloukkauksista huolimatta maata ei ole suljettu ulos järjestöstä.

Uusi sopimuskaan ei sisällä mahdollisuutta konkreettisesti rangaista Burmaa tai muita ihmisoikeusrikkojia. Huono merkki lienee sekin, että YK:n erityislähettilään Ibrahim Gambarin esiintyminen huippukokouksessa estettiin Burman toiveesta. Gambari on keskustellut sotilasjuntan kanssa, ja hänen piti raportoida kokoukselle Burman tilanteesta.

Joulukuun kelpo kapine

Kumppani esittelee kuukausittain kapineen, joka tekee elämästä vähän kelvollisempaa.

Tainnuta haju kivellä

Tuoksahtaako? Hienhajua voi häätää kainaloista roll-onien ja suihkeiden lisäksi myös kivillä.

Jo usean vuoden ajan markkinoilla olleilla kristalli- ja luonnonkivideodoranteilla onkin vankka kannattajakuntansa.

Puikkomuotoon pakatun kivenmurikan käyttö on yksinkertaista: kivi kastellaan ja kosteaa kiveä sivellään puhtaaseen kainaloon. Käytön jälkeen kivi kannattaa huuhtaista puhtaaksi ja antaa kuivua ilman korkkia.

Kristallideodorantteja löytyy ainakin erilaisista ekokaupoista. Jos tuotteeseen tykästyy, säästyy niin rahaa kuin luontoakin, sillä yhdellä kivellä pyyhkii helposti vuosia. Valmistajat mainostavat tuotteiden sopivan myös herkälle ja allergiselle iholle.

Kividödöt eivät estä hikoilua, vaan poistavat hienhajua neutralisoimalla hajua aiheuttavia bakteereja. Kivi ei siten ole paras vaihtoehto niille, joille hajua suurempi ongelma ovat märän näköiset paidankainalot.

Toimituksen yhden hengen testiryhmä on parin vuoden koekäytön jälkeen todennut kiven oivaksi kapineeksi talvikäyttöön. Kesähelteille ja kovimpiin hikitreeneihin testiryhmämme kuitenkin valitsee jämerämmät aseet.

Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2007