Timo Kuronen
Luoteis-Laosin viljelyksillä syödään lounaaksi muun muassa riisiä ja bambunversocurrya.
Tänään on khmu-kansaan kuuluvan Dsanin ja akha-vähemmistöä edustavan Kongsyyn vuoro valmistaa ruoka. Nuoria naisia bamburakenteisessa keittiössä avustaa nuori hmong-mies Somsai. Hän pitää yllä tulta nokisten alumiinikattiloiden alla, Kongsyy pilkkoo auringossa kuivatun naudanlihan ja Dsan häärää bambunversojen kimpussa.
Lounasta valmistetaan pienen kukkulan rinteessä, Bokeon maakunnassa Luoteis-Laosissa, parikymmentä kilometriä Houeisayn kaupungista pohjoiseen. Toisella puolella kohoavat sademetsän peittämät vuoret, toisella puolella on pieni jokilaakso kirkkaanvihreine riisipeltoineen.
Kukkulan viiden hehtaarin viljelyksen omistaa belgialaisen kansalaisjärjestön maaseutuhankkeen johtajana toimiva kanadalainen Stuart Ling – tai pikemminkin hänen laosilainen vaimonsa. Vastikään hankituille rinteille on alettu istuttaa chilin, huonekalurottingin ja jatropha-öljykasvin taimia. Pariskunta otti melkoisesti lainaa kukkulalle rakennettavaa kasteluputkistoa varten, joten viljelysten odotetaan myös tuottavan.
Tuntia myöhemmin lounas alkaa olla valmis. Kokit huutelevat syömään. Bambumajan terassin ruohokatoksen alle kapuaa tihkusateesta viisitoista nuorta. Kukkurat riisilautaset kiertävät jokaisen eteen ja muovisen ruokaliinan päälle nostellaan tasaisin välimatkoin kulhoja, joissa on paistettua bambunversocurrya ja jotain keitontapaista.
“Se on rottinginversoista, yrteistä ja lihasta tehtyä keittoa”, paljastaa Stuart Ling. “Joitakin rottinkilajeja voi syödä versoina. Ja nämä nuoret tietävät, missä niitä kasvaa. Useimpina päivinä ruoka-ainekset kerätään läheisistä metsistä.”
Sekä kua normai että om wai kom maistuvat erinomaisilta. Makua voi lisätä chilitahnalla, jota on pienemmissä kupeissa. Lisäksi tarjolla on paikallista melonilajiketta keitettynä.
Nuoret kesälomatyössä
Stuartin vaimo löysi 18 lukiolaista ja ammattikoululaista työskentelemään viljelyksellä koulujen loma-ajan. Kaikki nuoret tulevat kauempaa maakunnasta ja tuttu maataloustyö tuo sekä taskurahaa että ystäviä. Jokainen saa palkkaa 1 500 bahtia (35 euroa) kuukaudessa. Lisäksi tytöille ja pojille on nukkumista varten omat bambutalonsa noin sadan metrin päässä toisistaan.
Laosin etnistä kirjavuutta kuvaa se, että työtiimi koostuu khmujen, akhojen ja hmongien lisäksi muun muassa yao- ja lye-nuorista. Jokaisella etnisellä ryhmällä on oma kielensä, mutta kaikki nuoret osaavat myös laosin kieltä.
Esimerkki kyläläisille
Stuart Ling ei halua viedä markkinoita alueen viljelijöiltä, vaan pikemminkin olla heille esimerkkinä.
Lähikylässä Nam Ngonissa Vecon hanke pyrkii vahvistamaan viljelijöiden järjestäytymistä, antamaan koulutusta ja muuta teknistä apua, perustamaan paikallisen mikroluotto- sekä luomaan markkinatietojärjestelmän.
Lingin mukaan suurimpana ongelmana on se, että paikalliset viljelijät joutuvat myymään tuotteensa jalostamattomana liian halvalla. Lähes kaikki elintarvikejalostus tapahtuu Mekongin toisella puolella Thaimaassa. Viljelijöille jäävä kate on olematon, ja siksi he pysyvät köyhinä.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 10/2007