Tulen viemää
Etelä-Euroopan ankarat metsäpalot ovat viime kesinä toistuvasti nousseet otsikoihin, ja ennusteiden mukaan tuhoisista metsäpaloista saattaa tulla ympäri maailman jokavuotisia kiusoja. Metsäpalot ovat kuivilla ja trooppisilla vyöhykkeillä yleisiä. Ilmastonmuutoksesta johtuvat keskilämpötilojen nousu, sadekertymän pienentyminen ja sateiden reittien muuttuminen lisäävät tulipalojen uhkaa entisestään.
Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan metsäpalojen riskiä kasvattavat myös voimakkaat hakkuut ja niiden edistämä eroosio, kaskeaminen, riittämätön lainsäädäntö ja viranomaisten valvonnan puute.
Lisääntyvät palot muokkaavat metsien ekosysteemejä ja eläinkantaa. Niillä on myös taloudellisia ja terveydellisiä vaikutuksia. Metsiä, viljasatoja ja rakennuksia tuhoutuu ja veden kierto ja maaperän hedelmällisyys voivat muuttua. Lisäksi voimakkaat metsäpalot levittävät laajoillekin alueille myrkyllisiä kaasuja, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi silmä- ja ihovaivoja sekä astmaa, keuhkokuumetta ja keuhkoputkentulehdusta.
Esimerkiksi Indonesiassa 1997-98 sattuneiden suurpalojen takia jopa 75 miljoonaa ihmistä altistui myrkyllisille kaasuille. Palojen aiheuttamien tuhojen kustannukset nousivat yli yhdeksään miljardiin dollariin.
Niger – vieläkään ei opittu
Tolkobeyen kylän asukkaiden huolet nousivat hetkeksi uutisin.
Kansainvälisellä yhteisöllä on edelleen paljon oppimista reagoimisessa uhkaaviin suuren luokan kriiseihin. Nälänhätä Sahelin alueella ei ollut yllätys. Niger menetti suurimman osan viime vuoden sadoistaan, koska alueella ei saatu riittävästi sateita. Lisäksi miljoonat heinäsirkat valtasivat Nigerin ja myös muun muassa naapurimaa Mauritanian pellot. Uhkaavasta hätätilasta varoitettiin jo viime vuoden lopulla, mutta kansainväliset järjestöt, valtiot ja yksityishenkilöt heräsivät toden teolla vasta tänä kesänä, kun perinteiset kuvat nälkiintyneistä pikkulapsista tulivat lehtiin.
Punainen Risti ja YK arvioivat, että Nigerin 11,5 miljoonasta asukkaasta noin kolmasosaa uhkaa nälänhätä. Heistä alle 5-vuotiaita on yli 800 000, ja joka neljäs nigeriläinen kuolee ennen kuin täyttää viisi. Tilanne on vaikea myös naapurimaissa Mauritaniassa, Malissa ja Burkina Fasossa. Asiantuntijoiden mukaan nälänhätä uhkaa Sahelissa ainakin viittä miljoonaa ihmistä.
Maailman elintarvikeohjelma WFP toimitti Nigeriin jo heinäkuussa 100 tonnia ns. energiakeksejä, ja elokuun alussa maahan tuli ensimmäinen erä kaikkiaan 950 tonnin maissi-soijaseoksesta. WFP:n on tarkoitus auttaa jopa 2,7:ää miljoonaa ihmistä ennen lokakuun sadonkorjuuta, mutta avustajamaiden hämmentävästä piittaamattomuudesta kertoo se, että WFP:llä on Nigerin osalta kassassaan yli 30 miljoonan dollarin vajaus. Summalla saisi 43 000 tonnia ruokaa.
Nigerin hallitustakin on syytetty avun perillemenon vaikeuttamisesta, koska se aluksi kielsi, että maassa olisi meneillään nälänhätä. Guardian Weekly -lehti kirjoitti heinäkuussa, että myös vapaata kauppaa voi syyttää nigeriläisten ahdingosta, sillä esimerkiksi EU ja Ranska eivät ole antaneet ilmaista hätäapuruokaa vaan ”tuettua ruokaa”. Guardianin mukaan ruokaa kyllä siis olisi myynnissä, mutta perheillä ei ole varaa ostaa sitä.
Brittiläinen kansalaisjärjestö Oxfam muistuttaa, että avustuseuroja tarvittaisiin Malissakin. WFP on järjestön mukaan saanut vain kuudesosan niistä avustuksista, joita se viime joulukuussa vetoomuksessaan pyysi.
Lehdistö heräsi myöhässä
Suomen Unicef siirsi hätäapuvaroista maahan 50 000 euroa jo huhtikuussa. Unicefin tiedotuspäällikkö Kirsti Dalman kertoi yrittäneensä herätellä mediaa jo keväällä, mutta kiinnostusta ei löytynyt.
Dalman on samaa mieltä siitä, että Nigerin kriisiin herättiin liian hitaasti. Hän on kuitenkin iloinen siitä, että Unicef sai kansainvälisesti kerättyä suuren summan rahaa. Suomessa ei ehditty edes käynnistää omaa kampanjaa, mutta rahaa on tullut. Kansainvälisen Unicefin ja sen yhteistyökumppanien apuvetoomus on 12 miljoonaa dollaria.
Kansainvälinen Punainen Risti antoi kansainvälisen avustusvetoomuksensa heinäkuussa. Tarkoituksena on saada kokoon 11,5 miljoonaa dollaria. Suomen Punaisen Risti on lähettänyt Nigeriin 100 000 euroa, ja SPR:n Sahel-keräys oli tuottanut elokuun puoliväliin mennessä 92 000 euroa.
Katujen katseenkääntäjä
Jaakko Sievänen on vienyt saunabussilla tietoa vuosituhattavoitteista eri puolille Suomea.
Kesäliikenteen katseennaulitsijasta ei ole ollut tänä vuonna epäilystäkään. YK:n urheilu- ja liikuntakasvatusvuoden värikäs teemabussi Vuosituhannen menopeli – linja 2015 on saunoineen huristellut suoraan suomalaissydämiin. Läpi kesän kotimaan tapahtumia kiertänyt ajopeli esittelee YK:n saavutuksia ja vuosituhattavoitteita sekä löylyttää halukkaita saunojia.
Maailma kylässä -festivaalilta startanneen saunabussin kysyntä kasvaa YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukon mukaan koko ajan.
”Bussi on saanut huikean suosion: täällä käy monenlaista hämmästelijää ja kuikuilijaa. Sauna on suomalaiselle helppo keskustelunavaus. Ihmiset ihmettelevät, onko se ihan oikea. Sitten he kysyvät, että mitäs muuta teillä täällä oikein on”, Laukko kertoo.
”Katseet kääntyvät niin, että saa melkein pelätä kolareita”, naureskelee bussia kesän kuljettanut Jaakko Sievänen.
Kiertue on toistaiseksi sujunut kolaritta, muttei kuitenkaan kommelluksitta.
”Ajomatkalla Kotkan Meripäiviltä Valkeakosken Työväen musiikkitapahtumaan tuli 8 000 kilometriä täyteen liikkeellelähdöstä. Juuri kun olimme ehtineet hurrata kilometrirajan rikkoutumista, hyytyi auto ensimmäiseen pieneen mäennyppylään”, Helena Laukko nauraa.
UNDP tukee irakin ensimmäistä itsenäistä uutistoimistoa
YK:n kehitysohjelma undptukee Irakiin perustettua ensimmäistä itsenäistä ja riippumatonta verkkouutistoimistoa, Aswat al-Iraq -sivustoa (Irakin ääni). Uutispalvelu on kehitetty uutistoimisto Reutersin säätiön sekä Espanjan kansainvälisen yhteistyön toimiston AECI:n tukemana. Kaikki toimittajat ja toimiston johtajat ovat irakilaisia.
Aswat al-Iraq julkaisee yli 600 uutista kuukaudessa, ja sen toimittajat työskentelevät eri puolilla Irakia. www.aswataliraq.com
Urheiluteollisuus suostuu työoikeuksien tarkastuksiin
Urheilualan suuryhtiöidenkansainvälinen järjestö WSFGI on suostunut siihen, että sen jäsenyhtiöissä raportoidut työntekijöiden perusoikeuksien loukkaukset tutkitaan, kertoo Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK.
Teollisuuden edustajat ja ay-liikettä sekä kansalaisjärjestöjä edustava Play Fair at the Olympics -liittouma pääsivät asiasta sopuun Genevessä elokuussa. Sopimuksen mukaan WSFGI tutkii kaksi kertaa vuodessa jäsenyhtiöissään ilmenneet työoikeuksien loukkaukset. Ilmoitukset loukkauksista perustuvat kansalaisjärjestöjen ja ay-liikkeen raportteihin.
WSFGI:n jäseninä on toista sataa Adidaksen, Niken, Reebokin ja Salomonin kaltaista jättiyhtiötä. Jäsenyhtiöt halllitsevat 80:ä prosenttia urheiluvälineteollisuuden markkinoista.
Petroskoissa pamahtaa
Vaikka kesä vetelee viimeisiään, ei festivaalikausi ole vielä ohi. Monikulttuuriseen ja rentoon festaritunnelmaan on mahdollista palata Carelian Faces -festivaalilla Venäjän Petroskoissa 16.-17. syyskuuta 2005. Kolmatta kertaa järjestettävä tapahtuma jatkaa Faces Etnofestivaalin taiteellista linjaa. Ohjelmaan kuuluu monipuolista musiikkia, tanssia, capoeiraa, elokuvafestivaali, taidenäyttelyitä, festivaaliklubeja, katutapahtumia, kiertoajeluita sekä retket Kizhin saarelle.
Petroskoin persoonallisella festivaalilla esiintyvät muun muassa Markscheider Kunst, Paleface, Myllärit, Boomhauer, Skrömta, Voltas, Alfa Kaza, Echosystem, Kadegu, Arto Rinne & Coon Pets sekä Papa Zai & Sons of I. Festivaalille järjestetään yhteisbussimatka 15.-18. ayyskuuta.www.faces.fi/carelian
Rasisminvastaiset Rasmus-sivut laajenivat
Rasismin ja muukalaispelon vastaiset Rasmus-verkkosivut (www.rasmus.fi) ovat laajentuneet. Sivuille on tullut muun muassa tutkimustietoa rasismista, etnisistä vähemmistöistä ja ihmisoikeuksista. Rasmuksen nettisivuilla voi tutustua muun muassa Rasismi Suomessa -raporttiin sekä Euroopan rasismin ja muukalaispelon seurantakeskuksen EUMC:n toimntaan.
Ihmisoikeusliiton ylläpitämillä Rasmus-verkoston sivuilla voi tutustua myös aiheeseen liittyvään kansalliseen ja kansainväliseen lainsäädäntöön ja toimijoihin, tutkimuksiin sekä poliitikkojen kannanottoihin.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 9/2005