Kuka lähetti hurrikaani Katrinan, Allah vai Jehova? Eräs tuohtunut islamilainen uskonoppinut väitti, että myrsky oli Allahin rangaistus vääräuskoisille ja perusteli väitettään Koraanin kohdalla 13:31, jossa sanotaan: ”Mutta onnettomuus kohtaa lakkaamatta uskottomia heidän tekojensa tähden tai odottaa heidän kynnyksellään, kunnes Jumalan lupaama hetki koittaa. Jumala ei riko lupaustaan.1”
Eräs juutalaisrabbi puolestaan asetti tapahtumat tarkempaan kontekstiin ja sanoi, että hurrikaani Katrina ”oli Jumalan rangaistus Amerikalle siitä, että maa tuki Sharonin suunnitelmaa tyhjentää Gazan juutalaissiirtokunnat —. Eilen Israelissa näimme, kuinka amerikkalaiset virkamiehet – Bush mukaan lukien – pakkoevakuoivat New Orleansin asukkaat. Saatoimme kuvaruuduiltamme katsella, kuinka miljoonat ihmiset pakotettiin lähtemään kodeistaan. Ihmiset itkivät kameroille (aivan kuten Gazan evakuoinnissa), koska he eivät halunneet menettää ’koko omaisuuttaan, kaikkea sitä, minkä puolesta he ovat tehneet työtä.’ Voiko tämä olla puhdasta sattumaa? Ei meidän mielestämme; meidän, jotka uskomme Raamatun Jumalaan ja Jumalan sanan pitävyyteen,” rabbi sanoi.
Melkoinen sattuma kahdelta jumalalta, jotka ovat aina sodassa ja joiden nimissä on esitetty eräitä kymmenen viime vuosisadan äärimmäisimpiä ja keskenään hyvin erilaisia ajatuksia. Katrina, joka monien mielestä oli pahojen voimien tekosia, kuitenkin onnistui tässä ja monissa muissa ”ihmeissä”: se hävitti kaupunkeja raamatulliseen tyyliin, josta väistämättä tulee mieleen Sodoman ja Gomorran tuho. Loppujen lopuksi en ole kuitenkaan kovin vakuuttunut siitä, että jumalallinen ennaltamäärääminen olisi näin kammottavan valikoivaa. Enemmistö kuolleista, eniten kärsineistä ja pahiten fyysisesti ja henkisesti vammautuneista oli köyhiä (ja mustia). Heidän pahimpia syntejään olivat todennäköisesti haureus, jumalanpilkka, viinanjuonti, ja muut mitättömyydet. Heidän joukossaan oli myös paljon tunnollisia kristittyjä, jotka kävivät joka sunnuntai kirkossa ylistämässä Herraa.
On kuitenkin tieteellisesti todistettu (ainakin niille, jotka tieteeseen vielä uskovat), että pyhiin kirjoihin kirjoitetun taivaallisen kirouksen sijaan tuo kauhea, tuhoisa tapahtuma, jossa tuhannet Yhdysvaltain etelävaltioiden asukkaat menettivät henkensä, oli ihmisten aiheuttama.
Jo useita vuosia sitten varoitettiin uhasta, jota maapallolla ei ollut aiemmin tunnettu ainakaan sinä aikana, jona ihmiset ovat sitä asuttaneet: uhasta nimeltä maapallon lämpeneminen. Tällä kertaa ilmastonmuutosta eivät aiheuta kosmiset tai telluuriset voimat, jotka ovat vaikuttaneet maapalloon sen syntyhetkistä lähtien. Nyt ilmaston- ja säämuutosten syy on näkyvämpi ja helpommin tunnistettavissa: ihmisen toiminta.
Katrina, kuten viimevuotinen Aasian tsunami, sai aikaan yleisen mielipiteen muutoksen. Se ei johtunut pelkästään siitä, että kyseessä oli uskomattomien luonnonmullistusten seurauksista, joita saattoi katsella lähes suorana lähetyksenä televisiosta. Yhtenä syynä oli myös se, että annettuaan vuosikausia varoituksia maapallo on nyt alkanut osoittaa asukkailleen, että Atlantilla mereen päässyt öljy, maaseututehtaan saasteet, australialaisesta ilmastointilaitteesta vuotava jäähdytyskaasu tai kairolaisen tai havannalaisen auton päästöt kaikki vahingoittavat ihmiskuntaa, koska ne vahingoittavat yhteistä kotiamme. Luonto on osoittanut, että se voi antaa kavalan ja rajun vastalauseensa missäpäin maapalloa tahansa.
Tuoreessa artikkelissaan tutkija Ross Gelbspan luettelee joukon viimeaikaisia, lisääntyvästä ja hallitsemattomasta maapallon lämpenemisestä johtuvia luonnonkatastrofeja eri puolilta maailmaa. Näitä ovat muun muassa Skandinaviassa riehunut myrsky, jossa tuuli puhalsi jopa 200 km tunnissa ja katkaisi sähköt monilta alueilta, sekä Arizonan, Espanjan, Portugalin ja Ranskan kuivuudet ja helleaallot ja niistä seuranneet valtaisat metsäpalot, jotka roihusivat samalla, kun Saksa ja Mumbai taistelivat valtaisia tulvia vastaan.
Gelbspan väittää, että kehitys saadaan kääntymään ainoastaan, jos maapallolla poltetun öljyn ja kivihiilen määrää vähennettäisiin 70 prosenttia nykyisestä. Maapallon lämmityksellä rikastuneet yhtiöt ovat täysin tietoisina toimistaan ja niiden seurauksista turvautuneet äärimmäisiin keinoihin: ne palkkaavat tutkijoita ja tieteellisiä toimikuntia muuttamaan ennusteita yhtiöiden toiminnan seurauksista ja maksavat miljoonien lahjuksia varmistaakseen itselleen moninkertaisen määrän miljoonia. Samalla ne kiihdyttävät maapallon lämpenemistä. Lisäksi useiden maiden hallitukset sulkevat rikollisen vastuuttomasti silmänsä ja korvansa tutkimustuloksilta ja varoituksilta ja osallistuvat siten siihen tuhoamiseen ja saastuttamiseen, joka on villiinnyttänyt luonnon.
Tämä ongelma koskettaa meitä kaikkia, mutta toisia se koskettaa enemmän kuin toisia. Ja toiset meistä ovat itse ongelma, eikä heitä tuhansien Yhdysvaltain etelävaltioiden asukkaiden kuolema tunnu pahemmin haittaavan. Mutta – kuten kuten kuubalainen runoilija José Martí sanoi runoudesta – meidän on pelastettava itsemme yhteistuumin tai muuten kadotamme itsemme. Tämä on ”globaalin” pelin henki, eikä pelissä ole nyt vain muutamien ihmisten omaisuus ja hyvinvointi, vaan kaikkien ihmisten elämä, elivätpä he sitten Kuubassa, Burundissa, Ceylonissa tai Kalifornian Venicessä. IPS
Kirjoittaja on kuubalainen kirjailija ja toimittaja.
Julkaistu Kumppani-lehdessä 12/2005