Epätietoisuudessa odottaminen on raskasta turvapaikanhakijoille. Oulussa vastaanottokeskuksen lapset pääsivät poikkeuksellisesti mukaan tavalliseen päiväkotiin vuonna 1998.

Hallituspuolueiden kiirehtimä uusi ulkomaalaislaki on sisäministeriön valmistelussa paisunut yli kaksi kertaa vanhaa lakia laajemmaksi järkäleeksi. Ministeriön luonnosta kommentoivat kansalaisjärjestöt ovat huolissaan julkisen keskustelun laiminlyönnistä ja maahanmuuttajaperheiden oikeuksista.

Sisäministeriö aloitti ulkomaalaislakiuudistuksen luonnostelun korostaen muutosten lakiteknistä luonnetta. Merkittäviä sisällöllisiä muutoksia ei pitänyt olla luvassa, eikä alan järjestöjä haluttu siksi ottaa mukaan lain valmisteluun. Lopullisen esityksen mitta on kuitenkin kasvanut vanhan lain 75 pykälästä yli kahteensataan. Kansalaisjärjestöjen varjotyöryhmän toimintaan osallistui kymmenen järjestöä, jotka kiinnittävät kannanotossaan huomion maahanmuuttajien oikeusturvan heikennyksiin ja erityisesti lasten oikeuksiin.

Uusi ulkomaalaislaki saattaa ehtiä jo istuvan eduskunnan käsittelyyn. Pakolaisneuvonnan vanhempi lakimies Sari Sirva pitää sitä virheenä: ”Nopea käsittely tarkoittaisi ristiriitaisen lain hyväksymistä. Lakia on valmisteltu virkamiesvetoisesti ja se näkyy valtioneuvoston periaatepäätöksen unohtamisena. Keskustelu loistaa poissaolollaan.” Sirvan mukaan on huolestuttavaa, ettei luonnokseen pyydetty kommentteja yhdeltäkään maahanmuuttajajärjestöltä.

Jos eduskunta käsittelee lain ennen kevään vaaleja, aiheen saama huomio voi heijastua vaalikampanjoihin. ”Media kiinnostuu tästä varmasti”, Sari Sirva arvioi. Pakolaisneuvonnan tiedottaja Reetta Helander ei kuitenkaan usko aiheen nousevan vaalien ykkösteemaksi. ”Voiko Suomessa ratsastaa pelkällä maahanmuutolla, kun ulkomaalaisia on niin vähän?”

Käsittely hidastuu

Yksi kansalaisjärjestöjen päähuolista on turvapaikkahakemusten käsittelyaikojen venyminen. Reetta Helander pelkää uuden lain vaikeuttavan tilannetta, sillä luonnos antaisi ruuhkautuneelle ulkomaalaisvirastolle oikeuden valittaa hallinto-oikeuden turvapaikkapäätöksistä. Muutos pidentäisi hakemusten käsittelyaikaa ylikuormittuneessa järjestelmässä. ”Epätietoisuudessa odottaminen on raskasta hakijalle. Sitä paitsi Suomi myöntää tälläkin hetkellä häpeällisen vähän turvapaikkoja”, Helander muistuttaa.

Pakolaisneuvonnan tiedottajan Reetta Helanderin mielestä Suomi myöntää häpeällisen vähän turvapaikkoja.

Sari Sirva huomauttaa, että YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on kiinnittänyt huomiota Suomen tiukkaan turvapaikkapolitiikkaan. Euroopan unioni pyrkii nyt yhtenäistämään turvapaikkapolitiikkaansa ja vaatii tulevaisuudessa ”taakanjakamista”. Se velvoittaisi myös Suomen avaamaan rajojaan turvapaikanhakijoille.

Lastensuojelun Keskusliiton suunnittelija Taina Martiskainen toivoo Suomen näyttävän Euroopassa hyvää esimerkkiä pakolaispolitiikassa. Martiskaisen mukaan Euroopalla ei ole syytä linnoittautua: ”Ne ovat ihan toiset maanosat, jotka kantavat suurimman pakolaistaakan maailmassa.”

Ankara laki kurittaa lapsia

Lakiluonnoksen tärkeimmät yksittäiset epäkohdat liittyvät perheiden yhdistämiseen. Järjestöjen mukaan perheen yhdistäminen on erityisen tärkeää lapsille, mutta se helpottaa myös aikuisten maahanmuuttajien kotoutumista. Nyt odotusajat ovat kohtuuttoman pitkiä: perheenyhdistämishakemusten käsittely kesti viime vuonna keskimäärin kaksi vuotta. Ilman huoltajaa saapuneiden lasten hakemukset käsiteltiin vielä hitaammin.

Yksin Suomeen tulleiden lasten asema huolettaa Taina Martiskaista. Maahan on saapunut kymmenen vuoden kuluessa jo yli 1200 yksin matkustavaa alaikäistä, jotka ovat saaneet odottaa turvapaikkapäätöksiä enimmillään kaksi vuotta. Odotusajat muodostuvat näin sietämättömiksi vieraaseen ympäristöön totuttelevalle lapselle. Ääritilanteessa 12-vuotiaana Suomeen saapuva lapsi voi ehtiä täyttää 17 vuotta, ennen kuin voi taas elää vanhempiensa kanssa – eikä silloinkaan saisi välttämättä sisaruksiaan luokseen. ”Luonnoksen mukaan perheenjäseniksi ei määritellä alaikäisen sisaruksia lainkaan”, Martiskainen toteaa. ”On huolestuttavaa, että perheitä pyritään hajottamaan tällä lailla.”

Luonnosteksti antaisi ulkomaalaisvirastolle ja poliisille laajan tiedonsaantioikeuden lapsia koskevissa asioissa. Järjestöt tuomitsevat yksityiselämän suojan rikkomisen ehdottomasti. ”On aivan kestämätön ajatus, että lapsen puhevaltaa käyttämään ja lapsen etua valvomaan määrätty edustaja olisi velvollinen urkkimaan lapselta tietoja ja toimittamaan niitä maahanmuuttoviranomaisille”, Martiskainen sanoo. Hänen mukaansa yksi ongelma on myös alaikäisten säilöönotto: lakiteksti sallisi periaatteessa yhä lasten sulkemisen putkaan maahantuloasioissa. Martiskaisen mielestä alaikäisten säilöönottoon pitäisi turvautua vasta äärimmäisissä poikkeustilantessa, ja silloinkin olisi käytettävä tarkoitukseen erikseen varattuja tiloja.

Lapset kasvavat parin vuoden mittaiseksi venyvän käsittelyn aikana. Luonnoksessa esitetään muutosta täysikäisyyden määrittämiseen: jos ulkomailla oleva nuori, jolle on haettu oleskelulupaa perhesiteen perusteella, ehtisi täyttää 18 vuotta ennen päätöksen valmistumista, lupaa ei myönnettäisi. Taina Martiskaisen mielestä on kohtuutonta, että nuori joutuu kärsimään lupakoneiston tehottomuudesta.

Turvapaikanhakijan oikeusturva uhattuna

Järjestöt kiittävät sisäministeriön lakiluonnosta sen nollapykälästä, joka määrittää lain tarkoituksen ihmisoikeusmyönteisesti. Tätä tarkoitusta vastaan sotivat järjestöjen kannanoton mukaan kuitenkin monet uudistukset, jotka kaventavat maahanmuuttajien oikeusturvaa ja joista ei ehditä käydä riittävää keskustelua ennen lain eduskuntakäsittelyä.

Sari Sirva kiinnittää huomiota siihen, että sisäministeriön lakiluonnos asettaa EU-maiden kansalaiset selvästi helpompaan asemaan kuin EU:n ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat. Kaukaa saapuville ja vähävaraisille hakijoille byrokratia voi paisua sietämättömäksi. Sirva kaipaa useisiin pykäliin harkintavaraa, jotta kohtuuttoman raskaita hakuprosesseja voitaisiin muuttaa. ”Luonnoksen mukaan jopa perheenjäsenilleen oleskelulupia hakevan alaikäisen on joissain tapauksissa todistettava voivansa elättää perheensä. Se on kohtuutonta”, Sirva huomauttaa. ”On myös tilanteita, joissa oleskeluluvan hakeminen kotimaasta käsin on liian raskasta. Lakiin tulisi kirjata mahdollisuus helpottaa hakuprosessia tarvittaessa.”

Tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä on hylätty lähes kolmensadan ns. ”turvallisesta maasta” tulevan ihmisen turvapaikkahakemukset. Suurin osa näistä hakijoista on Slovakian ja Tsekin romaneja, mutta turvalliseksi maaksi laskettiin myös muiden muassa Sri Lanka. Itä-Euroopan romanien turvapaikkahakemukset on hylätty niin lyhyessä ajassa, ettei vastanäytön esittäminen ole ollut mahdollista, ja käännytys on voitu panna täytäntöön ennen valituksen käsittelyä.

Turvapaikkahakemusten käsittelyn tehostamiseen tähdännyt pikakäännytyslaki tuli voimaan kaksi vuotta sitten. Se velvoitti ulkomaalaisviraston ratkaisemaan turvallisista maista tulevien hakijoiden tapaukset seitsemän päivän kuluessa. Pikakäännytys rikkoo järjestöjen mukaan Euroopan ihmisoikeussopimusta ja Geneven pakolaissopimusta. ”Mitään maata ei voida kaikissa tilanteissa pitää täysin turvallisena jokaisen yksilön kannalta”, kannanotto toteaa.

Ilmestynyt Kumppani-lehdessä 6/2002

Esitettyjä muutoksia ulkomaalaislakiin:

-Poliisin ja ulkomaalaisviraston tiedonsaantioikeus lapsia koskevissa asioissa
-Ulkomailla olevan perheenjäsenen täysikäisyyden ja siviilisäädyn määrittäminen oleskelulupahakemuksen ratkaisuhetken, ei hakuhetken mukaan
-Pysyvän oleskeluluvan myöntämiseen vaaditun maassaoloajan nostaminen kahdesta neljään vuoteen
-Ulkomaalaisviraston oikeus valittaa hallinto-oikeuden turvapaikkapäätöksistä